Salomėja Nėris
Salomėja Nėris (oik. Salomėja Bačinskaitė-Bučienė; 17. marraskuuta 1904 Kiršai – 7. heinäkuuta 1945 Moskova) oli liettualainen runoilija. Häntä pidetään yhtenä parhaimmista Liettuan ensimmäisen tasavallan (1918–1940) ajan runoilijoista, syinä ovat hänen runojensa puhtaat tunteet, melodisuus, puhdas muoto ja ajatusten syvällisyys. [1]
Elämänvaiheita muokkaa
Nėris opiskeli Liettuan yliopistossa kirjallisuutta ja liettuan ja saksan kieliä. Opiskeluaikoinaan hän työskenteli opettajana. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Anksti rytą (suom. Aamulla varhain) ilmestyi vuonna 1927. Vuonna 1928 hän valmistui ja pääsi Lazdijain lukioon opettamaan saksaa. Vuoteen 1931 saakka hän kirjoitti kansallismielisiin ja roomalaiskatolisiin julkaisuihin. [1]
Käännös kohti vasemmistolaisuutta tapahtui vuonna 1929 kun Nėris oli Wienissä opiskelemassa saksaa. Hän ihastui siellä liettualaiseen lääketieteen opiskelijaan Bronius Zubrickasiin, jolla oli vahva vasemmistolainen vakaumus. Muutettuaan Kaunasiin vuonna 1931 hän julkaisi toisen runokokoelmansa, jossa käy läpi hengellistä kriisiään. Samaan aikaan hän kirjoitti vallankumousrunoja kommunisteja sympatisoivaan Trĕcias frontas -lehteen. Siellä ilmestyi myös hänen lupauksensa työskennellä kommunismin hyväksi. Kirjoitus ei ollut kuitenkaan Nėrisin tekemä, vaan Trĕcias frontas -lehden toimittajat Kostas Korsakas ja Valys Drazdraukas kirjoittivat sen käyttäen Nėrisin nimeä. [1]
Nėris solmi avioliiton vuonna 1936 ja oleskeli seuraavan vuoden Pariisissa. Liettuan valtionpalkinto myönnettiin Nėrisille vuonna 1938 ja hän kuului katoliseen nuorten ja opiskelijoiden järjestöön Ateitisiin.[1]
Neuvostoliitto miehitti Liettuan kesällä vuonna 1940 ja vilpillisten vaalien jälkeen maalle nimitettiin nukkeparlamentti. Nėris oli yksi parlamentin jäsenistä ja mukana lähetystössä, joka anoi Liettuan liittämistä Neuvostoliittoon. Häntä pyydettiin myös kirjoittamaan Stalinia ylistävä runo, mihin hän suostui. Hän kirjoitti myös muita kommunismia tukevia ja ihannoivia runoja.[1] Entiset oppilaat lähettivät hänelle kirjeitä, jossa syyttivät Nėrisiä maanpetturuudesta ja pyysivät häntä vaihtamaan taiteilijanimensä. Neris on joki Liettuassa, ja Nėris laittoi nimeensä pyynnön jälkeen pisteen e:n päälle, minkä jälkeen nimi ei tarkoita mitään.
Nykyään jotkut uskovat, että Nėris toimi Neuvostoliiton puolesta pakotettuna. Toiset taas pitävät häntä uskollisena kommunistina, eivätkä lue hänen runojaan.[1]
Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon kesällä 1941 ja miehitti myös Liettuan. Miehitysajan, 1941–1944 hän oleskeli Neuvostoliitossa. Hän palasi Kaunasiin heti kun se oli mahdollista. Pian paluunsa jälkeen Nėris sairastui. Häntä hoidettiin Moskovassa, missä hän kuoli vuonna 1945. Hänet haudattiin Liettuaan.[1]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- http://www.booksfromlithuania.lt (Arkistoitu – Internet Archive)
