Wikipedia

Saksan talous

markkinahinnoin laskettuna maailman neljänneksi suurin talous

Saksan talous on markkinahinnoin laskettuna maailman neljänneksi suurin Yhdysvaltain, Kiinan ja Japanin jälkeen. Ostovoimakorjattuna Saksa on maailman viidenneksi suurin kansantalous: IMF arvioi maan ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen arvoksi 5,3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2022.[1] Saksa on Euroopan suurin talous ja sen ulkomaankaupan arvo on huomattavan suuri myös suhteessa bruttokansantuotteeseen. Saksan viennin kokonaisarvo oli maailman kolmanneksi suurin vuonna 2014,[10] myös tuonnin arvo oli kolmanneksi suurin.[11] Vaihtotaseen ylijäämä on huomattavan suuri, joskaan ei poikkeuksellisen suuri suhteessa väestömäärään ja kansantuotteeseen.[12]

Saksan talous
Uusi Mercedes-Benz henkilöauto. Autoteollisuus kuuluu Saksan talouden kivijalkoihin ja saksalaiset autot ovat maailmankuuluja laadustaan.
Uusi Mercedes-Benz henkilöauto. Autoteollisuus kuuluu Saksan talouden kivijalkoihin ja saksalaiset autot ovat maailmankuuluja laadustaan.
Valuutta euro
Jäsenyydet EU, WTO, OECD
Tilastot
BKT 4,1 biljoonaa $ (2022)
5,3 biljoonaa $ (PPP) (2022) [1]
- per asukas 63 820 $ (ostovoimakorjattuna) (2022) [1]
- kasvu 2,9 % (2021) [2]
- toimialoittain alkutuotanto 0,6 %
teollisuus 30,5 %
palvelut 68,9 % (2016)[3]
Inflaatio 3,1 % (2021)[4]
Köyhyysrajan alle
jäävien määrä		 16,7 % (2015) [5]
Gini-kerroin 30,7 (2015)
Työvoima 43,7 milj. (Q1, 2017)[6]
- toimialoittain alkutuotanto 1,4 %
teollisuus 27,7 %
palvelut 70,9 % (2015)[7]
Työttömyys 3,3 % (syyskuu 2018) [8]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 1,2 bilj. € (2016) [9]
Vientituotteet kulkuneuvot,
kemikaalit, sähkö- ja elektroniikkatuotteet
Merkittävimmät
vientimaat		 Yhdysvallat 9,6 %, Ranska 8,6 %,
Iso-Britannia 7,5 %, Alankomaat 6,6 %,
Kiina 6 %, Italia 4,9 %,
Itävalta 4,8 % (2015)
Tuonti 955 mrd. € (2016) [9]
Tuontituotteet koneet, laitteet,
kemikaalit, öljy ja kaasu
Merkittävimmät
tuontimaat		 Alankomaat 13,7 %, Ranska 7,6 %,
Kiina 7,3 %, Belgia 6 %,
Italia 5,2 %, Puola 5 %,
Yhdysvallat 4,7 % (2015)
Julkinen talous
Julkinen velka 68,3 % BKT:sta (2016) [6]
Budjetin tulot 1,1 bilj. $ (2015)
Budjetin menot 1,0 bilj. $ (2013)

Vienti tuottaa kolmanneksen Saksan kansantulosta. Merkittävimpiä vientituotteita ovat ajoneuvot, koneet, kemialliset tuotteet, elektroniikka ja telekommunikaatioteknologia. Saksa tuo muun muassa raaka-aineita, elintarvikkeita ja tekstiilejä. Saksan tärkeimmät kauppakumppanit ovat Ranska, Italia, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Alankomaat ja Belgia.

Historia muokkaa

1800-luku muokkaa

Katso myös: Saksan teollistuminen toisen teollisen vallankumouksen aikana

Saksa teollistui suhteellisen myöhään. Tämä johtuu osittain siitä, että Saksa yhdistyi pienemmistä valtiokokonaisuuksista yhtenäiseksi kansallisvaltioksi vasta vuonna 1871.[13] Vuonna 1835 rakennettiin ensimmäinen rautatie Nürnbergin ja Fürthin välille. Se osoittautui hyvin menestyksekkääksi, ja vuosien 1845 ja 1870 välillä uutta rautatietä rakennettiin maahan 8000 km. [14] Rautatien ohella tärkeä Saksan teollisuutta tehostanut tekijä oli valuuttojen yhdenmukaistaminen. Vuonna 1871 otettiin käyttöön Saksan markka, jonka arvo perustui kultaan. Hopearaha oli kuitenkin käytössä vuoteen 1907 asti. [15]

Vuosien 1881 ja 1889 välillä Saksaan säädettiin useita työväestön asemaa parantavia lakeja. Saksa oli ensimmäinen valtio, jossa oli yleinen terveydenhoito, oppivelvollisuus sekä eläke. Saksaa pidettiinkin maailman ensimmäisenä hyvinvointivaltiona, ja sen väestöstä 99 % osasi lukea, mikä oli aikanaan maailman korkein luku.[16]

1900–1945 muokkaa

Vuoteen 1900 mennessä Saksa oli ohittanut Iso-Britannian ja Yhdysvallat teräksentuotannossa. Saksan talousihmettä tehosti myös suuri väestönkasvu: vuonna 1850 väestöä oli 35 miljoonaa, vuonna 1913 jo 67 miljoonaa. Natsien valtaannousun aikaan työttömyysprosentti oli korkea[17], mutta Saksa saavutti täystyöllisyyden laajojen julkisten rakennushankkeiden ansiosta.[18] Natsi-Saksan ulkomaankauppa keskittyi vähemmän kehittyneisiin maihin, joilta saatiin raaka-aineita saksalaisia tuotteita vastaan.[19] Vuonna 1933 ammattiliitot lakkautettiin, ja tilalle tulivat valtion omat toimielimet RAD, DAF ja SDA jotka päättivät työehdoista ja työajoista sekä KDF, joka järjesti työläisille urheilukerhoja.[20]

1946–1999 muokkaa

Katso myös: Saksan talousihme

Sodan jälkeen Länsi-Saksa teki valuuttauudistuksen, joka käynnisti pitkän matalan inflaation ja nopean teollisuustuotannon kasvun aikakauden. Sen ansiosta Länsi-Saksa nousi erääksi Euroopan kehittyneimmistä maista. Vuoteen 1971 mennessä Saksa maksoi takaisin kokonaisuudessaan saamansa 1,1 miljardin dollarin apupaketin. Saksan talousihmeen aikana maahan tuli paljon vierastyöläisiä muun muassa Italiasta, Espanjasta ja Kreikasta.

Saksan yhdistyminen on maksanut joidenkin arvioiden mukaan jo 1 250 miljardia euroa, eikä talous ole tietyissä suhteissa kehittynyt idässä toivotulla tavalla noin 50 miljardin euron (4% läntisten osavaltioiden BKT:sta) vuosittaisista tulonsiirroista huolimatta.

Saksassa otettiin 1991 käyttöön ylimääräinen "solidaarisuusvero" (Solidaritätszuschlag) Itä-Saksan kehittämiseksi. Vuonna 1991 sitä perittiin 7,5 % palkka- ja yhtiöveron päälle, tämän jälkeen vero otettiin uudelleen käyttöön 1995 ja 1998 sitä leikattiin 5,5 %:iin.[21]

2000– muokkaa

2000-luvun alussa Saksan talouskasvu oli hidasta ja työttömyys melko korkeaa.[22] [23] Tämä yhdistettynä ikääntyvään väestöön aiheutti hyvinvointipalvelujen ylläpitämiselle haasteita. Tästä syystä Saksan hallitus päätti useista talousuudistuksista, joihin sisältyivät työmarkkinoiden niin sanotut Hartz-reformit. [23] Vuosikymmenen loppupuolella Saksan talous kasvoi nopeampaa tahtia muun maailman tavoin. Hartz-reformeja pidetään onnistuneina tästä syystä, mutta osa myös kritisoi reformeja elintason alentamisesta ja vaikutusten lyhytaikaisuudesta. [23]

2010-luvulla Saksan bruttokansantuote kasvoi. Vuonna 2018 bkt:n indeksi oli noin 115 (2010=100).[24] Koronapandemian leimaamana vuonna 2020 bruttokansantuote supistui viitisen prosenttia, seuraavina vuosina kasvun arvioidaan jatkuvan. Saksan ostovoimakorjattu bruttokansantuote kohoaa Kansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan viiteen biljoonaan Yhdysvaltain dollariin vuonna 2022.[2]

Vuonna 2015 Saksaan säädettiin minimipalkka, jota vuonna 2017 korotettiin 8,84 euroon tunnilta.[23]

Alkutuotanto muokkaa

Maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen osuus Saksan bruttokansantuotteesta on 0,6 prosenttia (vuonna 2016) ja työvoimasta 1,4 prosenttia (vuonna 2015)[3][7].

Maatalousyrityksiä oli vuonna 2016 kaikki neekrerie

prosenttia ja laitumena 28 prosenttia maatalousmaasta.[25]

Puuta kaadettiin Saksassa vuonna 2016 yhteensä 52 miljoonaa kuutiometriä, josta havupuuta oli 75 prosenttia. Energiapuun osuus puunkorjuusta oli vajaa viidennes, yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun käyttö on kasvussa.[26]

Saksassa on noin 3 000 kalastusalan yritystä. Ne tuottivat vuonna 2016 erilaisia kalatuotteita 32 000 tonnia, josta simpukoiden osuus oli 40 prosenttia.[27]

Viinin tuotanto muokkaa

Pääartikkeli: Viinintuotanto Saksassa

Viiniä viljellään Saksassa noin 1 000 neliökilometrin alueella, tästä puolet sijaitsee Rheinhessenin ja Pfalzin viinialueilla, Rheinland-Pfalzin osavaltiossa. Valtaosa rypäleistä on vaaleita. Yleisimmät rypälelajikkeet ovat Riesling ja Müller-Thurgau.[28]

Teollisuus muokkaa

Saksa kuuluu maailman teollisuusmahteihin, ja monet sen teollisuustuotteet ovat maailmankuuluja. Suurimmat saksalaiset teollisuusyritykset liikevaihdolla mitattuna olivat vuonna 2016 Volkswagen Group, Daimler, BMW Group, Siemens, Uniper, Basf, E.ON, Bayer, RWE Group, Continental ja ThyssenKrupp Group.[29]

Saksan liikevaihdoltaan suurimmat teollisuudenalat ovat auto-, kone-, kemian-, elintarvike- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus[30]. Jalostussektori työllistää noin 28 prosenttia Saksan työvoimasta (vuonna 2015)[7] ja tuottaa noin 30 prosenttia bruttokansantuotteesta (vuonna 2016)[3].

Mineraalit ja energia muokkaa

Saksan mineraalivarat ovat vähäiset ja maa joutuu tuomaan suurimman osan niin mineraaleistaan kuin energiastaankin muualta. Kivihiili on kuitenkin tärkeä energianlähde nykyäänkin ja Saksa tuottaa sillä yli puolet sähköntarpeestaan. Ydinvoimalla Saksa tuottaa sähköntarpeestaan lähes kolmasosan. Maakaasun ja öljyn yhteinen osuus sähköntuotannosta on hieman yli kymmenen prosenttia.

Palvelut muokkaa

 
Frankfurt am Mainin siluetti. Kaupunki on Saksan finanssipalveluiden tärkein keskus.

Saksa on tyypillinen jälkiteollinen yhteiskunta: palvelusektori työllistää valtaosan työvoimasta, vuonna 2015 noin 71 prosenttia[7]. Palveluiden osuus maan bruttokansantuotteesta oli 69 prosenttia vuonna 2016[3]. Liikevaihdoltaan suurimmat palveluyritykset vuonna 2016 olivat vakuutusyhtiö Allianz, puhelinoperaattori Deutsche Telekom, vakuutusyhtiö Munich Re, vähittäiskauppaketju Metro AG, Saksan postilaitos ja logistiikkayritys Deutsche Post, liikepankki Deutsche Bank ja lentoyhtiö Deutsche Lufthansa[29].

Matkailu muokkaa

Matkailun osuus Saksan bruttokansantuotteesta vuonna 2015 oli 3,9 prosenttia. Ala työllisti suoraan 2,9 miljoonaa työntekijää, joka oli 6,8 prosenttia kaikista työllisistä. Matkailutoimiala olikin maan kolmanneksi suurin työllistäjä vähittäiskaupan ja terveydenhuollon jälkeen.[31]

Vuonna 2017 matkailijat yöpyivät Saksassa yhteensä 460 miljoonaa yötä, josta ulkomaisten matkailijoiden osuus oli 84 miljoonaa. Eniten matkailijoita tulee Hollannista (11 milj. yöpymistä vuonna 2015) ja Sveitsistä (7 milj.). Ulkomaiset matkailijat vierailevat eniten lounaisissa ja eteläisissä osavaltioissa sekä pohjoisen ja idän suurissa kaupungeissa (Berliini, Hampuri, Bremen, Hannover).[32]

Saksan matkailutase on selvästi negatiivinen: vuonna 2014 matkailutulot (33 mrd. €) olivat noin puolet saksalaisten ulkomaan matkailuun käyttämistä kuluista (69 mrd. €).[33]

Finanssipalvelut muokkaa

Saksan tärkein finanssikeskus on Frankfurt am Main, jota pidetään usein Saksan talouden pääkaupunkina. Frankfurtin pörssi kuuluu maailman suurimpiin. Saksan muut pörssit ovat:

Valtiontalous muokkaa

Saksan valtionvelka on vuonna 2022 noin 67 % bruttokansantuotteesta.[1]

Työllisyys ja työttömyys muokkaa

Saksassa on noin 42 miljoonaa työssäkäyvää (IMF, 2019).[1] Työttömiä oli Saksan työvoimaviraston mukaan syyskuussa 2019 noin 2,2 miljoonaa ja työttömyysaste 4,9 %.[34] Kansainvälisissä vertailuissa käytetään erilaista tilastointitapaa: lokakuussa 2018 Saksan työttömyysaste oli Eurostatin tilastossa 3,3 %, eli Euroopan alhaisimpia.[35]

Idän ja lännen välinen ero työttömyysasteissa oli tasoittunut 2010-luvun lopulle tultaessa. Etelän osavaltioissa on lähes täystyöllisyys: Baijerin ja Baden-Württembergin työttömyysaste on kolmisen prosenttia. Hessenin ja Rheinland-Pfalzin työttömyysaste on puolestaan nelisen prosenttia (syyskuu 2019). Korkein työttömyysaste on Berliinissä ja Bremenissä.[34]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e Download World Economic Outlook database: April 2023 International Monetary Fund. huhtikuu 2021. Viitattu 18.4.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b Bruttoinlandsprodukt: Ausführliche Ergebnisse zur Wirtschaftsleistung im 4. Quartal 2021 Destatis.de. 25.2.2022. Viitattu 20.4.2022. (saksaksi)
  3. ↑ a b c d Europäische Union: Anteile der Wirtschaftssektoren am Bruttoinlandsprodukt (BIP) der Mitgliedsstaaten im Jahr 2016 (EU-tilasto tuotantosektoreiden bkt-osuudesta) 2018. Statista GmbH. Viitattu 10.2.2018. (saksaksi)
  4. ↑ Inflationsrate 2021: +3,1 % gegenüber dem Vorjahr Destatis.de. 19.1.2022. Viitattu 20.4.2022. (saksaksi)
  5. ↑ State & society – Income, consumption, living conditions, housing – Federal Statistical Office (Destatis) Federal Statistical Office (Destatis). Viitattu 11.6.2017.
  6. ↑ a b Homepage – Federal Statistical Office (Destatis) destatis.de. Viitattu 11.6.2017.
  7. ↑ a b c d Europäische Union: Verteilung der Erwerbstätigen auf die Wirtschaftssektoren in den Mitgliedsstaaten im Jahr 2015 (EU-tilasto tuotantosektoreiden työvoimasta) 2017. Statista GmbH. Viitattu 10.2.2018. (saksaksi)
  8. ↑ National economy & environment – Labour market – Federal Statistical Office (Destatis) Federal Statistical Office (Destatis). Viitattu 14.11.2018.
  9. ↑ a b National economy & environment – Foreign trade – Federal Statistical Office (Destatis) Federal Statistical Office (Destatis). Viitattu 11.6.2017.
  10. ↑ COUNTRY COMPARISON EXPORTS CIA The World Fact Book. 2014. Viitattu 20.8.2015.
  11. ↑ COUNTRY COMPARISON IMPORTS CIA The World Fact Book. 2014. Viitattu 20.8.2015.
  12. ↑ COUNTRY COMPARISON CURRENT ACCOUNT BALANCE CIA The World Fact Book. 2014. Viitattu 20.8.2015.
  13. ↑ (2006) Great Train Race: Railways and the Franco-German Rivalry, 1815–1914. Berghahn Books. 
  14. ↑ Richard Tilly, "Germany: 1815–1870" in Rondo Cameron, ed. Banking in the Early Stages of Industrialization: A Study in Comparative Economic History (Oxford University Press, 1967), pages 151-182
  15. ↑ Germany's Strong Economic Growth After 1871  :: Papers 123helpme.com.
  16. ↑ Class and Politics in Germany, 1850 to 1900 fsmitha.com.
  17. ↑ http://econ161.berkeley.edu/TCEH/Slouch_Purge15.html berkeley.edu. Arkistoitu 11 May 2008. Viitattu 15 August 2007.
  18. ↑ (1982) Geschichte der Inflationen : vom Altertum bis zur Gegenwart, Nachdr., München: Battenberg, 279–298. ISBN 3-87045-211-0. 
  19. ↑ Lee, Stephen: Weimar and Nazi Germany. Oxford: Heinemann, 1996. ISBN 043530920X.
  20. ↑ Reynoldson, Fiona: Weimar and Nazi Germany. Oxford: Heinemann, 1997. ISBN 0435308602.
  21. ↑ http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,663476,00.html
  22. ↑ Bruttoinlandsprodukt (Vierteljahres- und Jahresangaben) Statistisches Bundesamt.
  23. ↑ a b c d CIA Factbook: Germany Cia.gov. Viitattu 13.8.2014.
  24. ↑ Volkswirtschaftliche Gesamtrechnungen Destatis.de. Viitattu 14.10.2018.
  25. ↑ Agrarstrukturerhebung 2016 (endgültige Ergebnisse): 9 600 land­wirtschaft­liche Betriebe weniger als im Jahr 2013 (Saksan tilastokeskuksen tiedote) 2018. Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 10.2.2018. (saksaksi)
  26. ↑ Holzeinschlag 2016: 52 Millionen Kubikmeter (Saksan tilastokeskuksen tiedote) 2018. Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 10.2.2018. (saksaksi)
  27. ↑ Hohe Muschelerträge lassen Aquakultur­erzeugung 2016 steigen (Saksan tilastokeskuksen tiedote 1.6.2017) Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 10.2.2018. (saksaksi)
  28. ↑ Wein (Saksan tilastokeskuksen tiedote) Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 10.2.2018. (saksaksi)
  29. ↑ a b The World’s Biggest Public Companies 2017 (Forbesin yritysluettelo) forbes.com. 2017. Viitattu 10.2.2018. (englanniksi)
  30. ↑ Das sind die 5 umsatzstärksten Branchen in Deutschland (Saksalaisen talousviestintäyrityksen artikkeli) gevestor.de. 13.5.2016. Viitattu 10.2.2018. (saksaksi)
  31. ↑ Wirtschaftsfaktor, Tourismus in Deutschland – Kennzahlen einer umsatzstarken Querschnittsbranche (Saksan talous- ja energiaministeriön selvitys matkailualasta) bmwi.de. 21.6.2017. Viitattu 11.2.2018. (saksaksi)
  32. ↑ Inlandstourismus 2017: Neuer Rekord mit 459,6 Millionen Gästeübernachtungen (Saksan tilastokeskuksen tiedote 8.2.2018) 2018. Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 11.2.2018. (saksaksi)
  33. ↑ Incoming-Tourism Germany, Facts and Figures 2014 (Saksan valtiollisen matkailuviraston tilasto vuodelta 2014) 2015. German National Tourist Board (GNTB). Viitattu 11.2.2018. (englanniksi)
  34. ↑ a b Startseite : Statistik nach Regionen : Bund, Länder und Kreise (Arbeitsmarkt im Überblick – Berichtsmonat September 2019 – Deutschland) syyskuu 2019. Bundesagentur für Arbeit. Viitattu 18.10.2019. (saksaksi)
  35. ↑ October 2018 : Euro area unemployment at8.1% : EU28 at 6.7% (Unemployment rates in October 2018, seasonally adjusted) 30.11.2018. Eurostat. Viitattu 18.4.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan talous.
Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
EU:n jäsenmaat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saksan_talous&oldid=22323420”