Saksan 1. armeija
Saksan 1. armeija (saks. 1. Armee) oli Saksan maavoimien armeijatason yhtymä toisessa maailmansodassa.
| 1. armeija | |
|---|---|
 |
|
| Toiminnassa | 26. elokuuta 1939 – 1945 |
| Valtio |
 Saksa |
| Puolustushaarat |
 Maavoimat |
| Koko | 2–4 armeijakuntaa, useita divisioonia |
| Sodat ja taistelut | Toinen maailmansota |
Historia muokkaa
Wehrkreis XII perusti 1. armeijan esikunnan vähän ennen toisen maailmansodan puhkeamista 26. elokuuta 1939. Sen komentajaksi tuli Erwin von Witzleben. Armeijan tehtävänä oli vartioida Saksan Ranskan vastaista rajaa Maginot-linjan kohdalla, samalla kun pääosa Wehrmachtista hyökkäsi Puolaan. Ranskan valtaamisen yhteydessä armeija osallistui puolustuslinjan murtamiseen. Onnistuneen operaation jälkeen se sijoitettiin Ranskan Atlantin puoleiselle rannikolle vartiointi- ja miehitystehtäviin. Sen joukot osallistuivat operaatio Antoniin, Vichyn Ranskan miehittämiseen vuonna 1942. Lokakuusta 1941 toukokuuhun 1944 sen komentajana toimi kenraalieversti Johannes Blaskowitz.
Kun liittoutuneet nousivat maihin Normandiassa 6. kesäkuuta 1944 armeija joutui vetäytymään Ranskan halki järjestäytyäkseen uudelleen Lothringenissa elokuussa 1944. Saksan rajalla käytyjen taistelujen aikana 1. armeija yritti estää George S. Pattonin johtamaa Yhdysvaltain 3. armeijaa ylittämästä Moselia ja valtaamasta Metziä. Se yritti pitää hallussaan myös Vosges-vuoria, joita Yhdysvaltain 7. armeija tavoitteli. Marraskuussa 1944 molemmat puolustuslinjat murtuivat ja 1. armeija vetäytyi Saksan rajalle suojelemaan tärkeää Saarinmaan teollisuusaluetta. Ardennien taistelun aikana uutena vuonna 1945 1. armeija hyökkäsi Yhdysvaltain 7. armeijan kimppuun pakottaen sen vetäytymään. Kun operaatio Nordwind kääntyi Saksalle tappiolliseksi tammikuun lopulla amerikkalaiset onnistuivat puskemaan 1. armeijan takaisin Siegfried-linjalle ja edelleen Reinin yli. Sieltä 1. armeija komennettiin vetäytymään Tonavalle. Se antautui liittoutuneille Alppien lähellä 6. toukokuuta 1945.
Komentajat muokkaa
Armeijankomentajina olivat[1]:
- marsalkka Erwin von Witzleben perustamisesta – 24. lokakuuta 1940
- kenraali Johannes Blaskowitz 24. lokakuuta 1940 – 3. toukokuuta 1944
- panssarikenraali Joachim Lemelsen 3. toukokuuta – 4. kesäkuuta 1944
- jalkaväenkenraali Kurt von der Chevallerie 4. kesäkuuta – 5. syyskuuta 1944
- panssarikenraali Otto von Knobelsdorff 6. syyskuuta – 30. lokakuuta 1944
- jalkaväenkenraali Kurt von Tippelskirch 31. lokakuuta – 11. marraskuuta 1944
- panssarikenraali Otto von Knobelsdorff 11.–30. marraskuuta 1944
- panssarikenraali Hans von Obstfelder 30. marraskuuta 1944 – 28. helmikuuta 1945
- jalkaväenkenraali Hermann Förtsch 28. helmikuuta – 6. toukokuuta 1945
- ratsuväenkenraali Rudolf Koch-Erpach 6. toukokuuta 1945 – antautumiseen