Säterikatto

kattomuoto

Säterikatto on aumattu kattomuoto, jossa matala pysty osa jakaa kaikki lappeet kahteen osaan. Ruotsissa sitä käyttivät erityisesti arkkitehdit Jean de la Vallée ja Nicodemus Tessin (vanh.). Suomessa se oli käytössä 1600-luvulla ja 1700-luvun alkupuolella kartanoarkkitehtuurissa.[1]

Kokkolan pedagogiossa on säterikatto.

Ruotsin ensimmäinen säterikatto oli Simon de la Valleén Tukholman Norrmalmille suunnittelemassa Kuningatar Kristiinan kesäasunnossa, joka valmistui 1643. Myöhemmin pitkään Ruotsin maanmittauskonttorin toimipaikkana ollut rakennus on yhä jäljellä, mutta 1700-luvulla tehtyjen muutosten vuoksi siinä on nykyisin tavallinen taitekatto.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, palsta 929
  2. Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: Arkitektur och stadsbild, s. 77. Norstedts, Tukholma 2012.

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.