Särgjärv (Jõemõisa)

Särgjärv on Virossa Jõgevamaalla Mustveen kunnan Pedassaaren kylässä sijaitseva järvi.

Särgjärv
Valtiot	Viro
Maakunnat	Jõgevamaa
Kunnat	Mustveen kunta
Koordinaatit	58°38′54″N, 26°52′34″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Narvanjoen vesistöalue
Valuma-alue	Kääpa jõen valuma-alue
Laskuoja	oja Kääpa jõgeen
Järvinumero	VEE2057700
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	43,4 m mpy.
Pituus	0,39 km
Leveys	0,25 km
Rantaviiva	1,006 km
Pinta-ala	6,7 ha
Saaria	ei saaria
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Järvi on 390 metriä pitkä, 250 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 6,7 hehtaaria. Se sijaitsee laajalla metsäalueella aivan Sõõru mägien kaakkoispuolella olevalla tasangolla. Järveä kiertää samassa painaumassa oleva 20 metriä leveä metsäinen suovyöhyke. Se on erityisen matala järvi, koska sen itärantojen lähellä on enimmäissyvyys 0,6 metriä ja sen keskellä sijaitsee metrin ylittävä yhtenäinen syvänne. Järven mutapohja on erittäin harvaa eli airolla helposti pöllytettävissä. Siihen pystyy helposti työntämään sauvan 2,5 metrin syvyyteen mutaan. Järvi on autio. Lähimmät tiet tulevat järvestä 100 ja 200 metrin päähän.

Luontoarvoja ja luokittelu

Järvi sisältyy Kääpa jõen maisemansuojelualueeseen (2 296,2 ha, vir. Kääpa maastikukaitseala, KLO1000287). Siihen kuuluvat Jõemõisa järv, Papijärv, Kaiu järv ja Särgjärv sekä Kääpa jõen kaakosta tuleva uomanosa.

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä kovavetiseksi järveksi että miksotrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline miksotroofne tai kalgiveeline segatoiteline, KM). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on joko keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on tällöin rehevöitynyt. Järven vedessä on myös korkea humuspitoisuus.

Järven rannat ovat suomaaston turvetta ja järven pohjalla lepää paksu kerros mutaa. Muta on vihertävän oranssista ja kaasupitoista orgaanista ainesta, joka katsotaan syntyneen pääasiassa levistä. Pohjasta kohoaa jatkuvasti pieniä kuplia vedenpintaan. Kohoava kaasu on luultavasti metaania. Sen kovaan järvenpohjaan ulottuva syvin kohta on M. zur Mühlenin mukaan 6,3 metriä syvä. Järven vesi on enimmäkseen peräisin ympäröivältä suolta, sadannasta ja pohjan lähteistä. Vesi vaihtuu järvessä hitaasti noin 0,5–2 kertaa vuodessa. Vedenväri on vihreän keltaista ja näkyvyys ulottuu järven mutapohjalle asti. Järvessä ei ole lainkaan vesikasvillisuutta, mutta siellä täällä esiintyy järvisientä. Järvessä elää ainakin särki ja ruutana sekä määrältään vähäisempinä ahven ja suutari. Järvellä tavataan säännöllisesti sorsia. Järven erityisyys tekee siitä tieteellisesti arvokkaan.

Vesistösuhteita

Särgjärv kuuluu Kullavere jõen valuma-alueeseen, jossa sen lasku-uoma on Kääpa jõen sivuhaara. Sivuhaara on vain alussa luonnollinen uoma, koska puolivälin jälkeen se on johdettu kaivettuihin suoriin ojiin. Järveen on johdettu yksi kuivatusoja ja siihen tulee myös lyhyt luonnollinen puro. Laskuoja yhtyy Kääpa jõgeen vajaa kahden kilometrin päässä ja Kääpa jõgi vastaavasti Kullavere jõgeen siitä 15 kilometrin päästä. Välillä se virtaa esimerkiksi Kaiu- ja Jõemõisa järven kautta. Kullavere jõgi laskee Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.