Sädesypressit
Sädesypressit (Callitris) on sypressikasvien heimoon (Cupressaceae) kuuluva havupuusuku.[2] Siihen kuuluu noin 15 lajia. Suvun edustajat ovat ainavihantia pensaita tai puita, joita esiintyy luonnonvaraisena Australiassa ja Uudessa-Kaledoniassa.[1] Sädesypressien sekä läheisten Actinostrobus- ja Neocallitropsis-sukujen lehdet ja käpysuomut ovat asettuneet säteittäisesti, toisin kuin lähes kaikilla muilla sypressikasveilla, joilla ne ovat vastakkaisesti tai kierteisesti.[3]
| Sädesypressit | |
|---|---|
 Callitris columellaris |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Mäntymäiset Pinales |
| Heimo: | Sypressikasvit Cupressaceae |
| Alaheimo: | Callitroideae |
| Suku: |
Sädesypressit Callitris Vent., 1808[1] |
| Synonyymit | |
| Katso myös | |
Nimi muokkaa
Suvun tieteellinen nimi Callitris on todennäköisesti johdettu kreikankielisistä sanoista, joka tarkoittavat kaunista ja lukua kolme, minkä on sanottu viittaavan kasvien säteittäin kolmen kiehkuroissa kasvaviin lehtiin ja käpysuomuihin.[4]
Kuvaus muokkaa
Sädesypressit ovat puuvartisia kasveja. Ne ovat usein pensaita, mutta voivat myös kasvaa puumaisiksi. Latvus on kartiomainen tai pyöristynyt, ja oksat ovat lähes vaakasuuntaisesti siirottavia tai kohenevia. Usealta lajilta tunnetaan luontaisena kasvavia luutamaisia pystyvartisia muotoja. Suuremmilla puumaisilla kasveilla on usein paksu ja uurteinen kaarna.[1]
Suvun kasvit ovat ainavihantia. Lehtiä on useaa tyyppiä. Nuorten kasvien varhaislehdet ovat yleensä neulasmaisia. Vanhempien kasvien myöhäislehdet ovat suomumaisia. Lehtiasento on säteittäinen, ja lehdet voivat muodostaa kolmen tai neljän lehden kiehkuroita. Lehdet ovat kannaltaan johteisia ja kasvavat rangan myötäisesti. Kiehkuran lehdet ovat usein toisiinsa kiinnikasvaneita.[1][4]
Sädesypressit ovat yleensä yksikotisia, ja samassa kasviyksilössä on erillisiä hede- ja emikukintoja. Kukinnot kasvavat yksinäisesti tai pienissä ryppäissä oksanhaaran kärjessä. Hedekukinnot eli hedekävyt ovat pieniä, lyhyen lieriömäisiä, ja koostuvat 8–20 hedelehdestä, jotka voivat olla ristikkäisen vastakkaisesti pareittain tai säteittäisesti kolmittain rangan ympärillä. Emikukinnot eli varsinaiset kävyt ovat lähes pallomaisia ja koostuvat kahdesta kolmen tai neljän käpysuomun kiehkurasta. Käpysuomut muodostuvat yhdestä varsinaisesta käpysuomusta ja yhdestä peitinsuomusta, jotka ovat yhteenkasvaneet.[1] Suomut avautuvat siten, että koko käpy aukeaa kärjestään, kuten myös läheisellä Actinostrobus-suvulla, mutta toisin kuin useimmilla sypressikasveilla.[1][3] Kävyt voivat joillakin lajeilla olla serotiinisia, mikä tarkoittaa käpysuomujen jäävän kiinni kävyn kypsyessä ja aukeavan vasta myöhemmin kuumuuden tai jonkin muun ulkoisen tekijän vaikutuksesta.[1] Yhdessä käpysuomussa on 1–8 siemenaihetta.[4] Siemenellä on kaksi tai kolme lenninsiipeä. Sirkkalehtiä on kaksi.[1]
-
Lajin Callitris macleayana rungon kuorta. -
Lajin Callitris oblonga versoja. -
Lajin Callitris preissii käpyjä, jotka ovat avautuneet kärjestään.
Luokitus muokkaa
Sädesypressit kuuluvat sypressikasvien heimon alaheimoon Callitroideae. Niiden lähimpiä sukulaisia ovat monia sädesypressejä ulkoisesti hyvin paljon muistuttava suku Actinostrobus sekä omaan yksilajiseen sukuunsa kuuluva Neocallitropsis pancheri. Osa tutkijoista on ehdottanut kummankin näistä suvuista lajien sisällyttämistä sädesypresseihin.[4] Näille kolmelle suvulle on yhteistä säteittäinen lehtien ja käpysuomujen asento, siinä kun lähes kaikilla muilla sypressikasveilla ne ovat vastakkaisesti tai kierteisesti.[3]
Lajit muokkaa
Sukuun kuuluu käytetystä lähteestä riippuen yleensä 15–18 lajia. Seuraavat yleisesti hyväksytyt lajit tunnistetaan käytännössä kaikissa lähteissä:[1][4]
- Callitris baileyi
- Callitris canescens
- Callitris columellaris
- Callitris drummondii
- Callitris endlicheri
- Callitris macleyana
- Callitris monticola
- Callitris muelleri
- Callitris neocaledonica
- Callitris oblonga
- Callitris preissii
- rannikkosädesypressi (Callitris rhomboidea)
- Callitris roei
- Callitris sulcata
- Callitris verrucosa
Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa
Sädesypressejä kasvaa luonnossa Australian itä- ja eteläosissa, Tasmanian saarella ja Uudessa-Kaledoniassa. Useimmat suvun lajit kasvavat vain hyvin suppealla alueella. Sädesypressejä esiintyy kuitenkin paikallisesti erityisesti Australian Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa metsien valtapuulajinakin.[4]
Sädesypressejä kasvaa kuivissa metsissä tai pensastoalueilla, joille ovat tyypillisiä kuumat kesät ja lämpimät tai leudot talvet. Ne kasvavat yleisesti samoilla alueilla useiden rasterikkien (Myoporum), kasuariinojen (Casuarina), Geijera-suvun lajien sekä keihäsakaasian (Acacia aneura) kanssa.[4]
Kuten yleensäkin Australian metsissä, tulella on tärkeä ekologinen merkitys sädesypressien elinalueilla. Useimmat suvun lajit eivät kuitenkaan siedä maastopaloja kovinkaan hyvin, vaan kasvavat yleensä alueilla, joilla palot eivät toistu kovin tiheään. Palon sattuessa sädesypressit eivät useinkaan selviä hengissä, vaan uusiutuvat siemenistä.[4] Joillakin lajeilla kävyt voivat olla serotiinisia, siten että ne avautuvat ja vapauttavat siemenet vasta palon tai muun ulkoisen tekijän kuivattaessa käpyjä.[1]
Lähteet muokkaa
- Farjon, Aljos: A Handbook of the World's Conifers, s. 48, 224. Leiden: Brill, 2010. ISBN 9789004177185. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Farjon 2010, s. 224
- ↑ Junikka, Leo; Kurtto, Arto: Callitris Finto: Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2015.
- ↑ a b c Farjon 2010, s. 48
- ↑ a b c d e f g h Earle, Cristopher J.: Callitris The Gymnosperm Database. 30.11.2012. Viitattu 26.12.2015. (englanniksi)