Ruusukapustahaikara
Ruusukapustahaikara (Platalea ajaja) on pinkki amerikkalainen iibislaji. Tunnetaan myös nimellä Ajaia ajaja.
| Ruusukapustahaikara | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Pelikaanilinnut Pelecaniformes |
| Heimo: | Iibikset Threskiornithidae |
| Suku: | Kapustahaikarat Platalea |
| Laji: | ajaja |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Platalea ajaja |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Linnun pituus on noin 81 cm ja siipien kärkiväli 127 cm. Kapustahaikaran kokoinen ja habituskin on sama, mutta väritys poikkeava. Vartalo ja siivet ovat vaaleanpunaiset, paikoin punaiset. Myös koivet ovat pinkit ja silmät punaiset. Kaula ja rinta ovat valkoiset. Pää on kalju ja väriltään vihertävä, soidinkaudella ruskehtava. Pitkä, kapustamainen nokka on harmaa. Nuorella linnulla on lähes valkoinen puku ja myös pää on valkohöyheninen. Lennossa kaula on eteen ojennettuna. Sukupuolet ovat saman näköiset.
Esiintyminen muokkaa
Amerikkalainen laji, joka pesii monin paikoin yleisenä Etelä- ja Keski-Amerikassa, Meksikon länsirannikolla sekä Yhdysvaltojen kaakkoisrannikolla. Maailman populaation koko on 100 000–250 000 yksilöä.* Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Elinympäristö muokkaa
Monenlaiset kosteikot, kuten suot, mangrovemetsät, lammet ja matalat järvet. Kosteikkojen kuivattaminen ja metsästys höyhenten vuoksi ovat vähentäneet yksilömääriä.
Lisääntyminen muokkaa
Yksiavioinen. 1 pesue vuodessa. Pesii pieninä yhdyskuntina, usein yhdessä muiden haikaroiden kanssa. Pesä voi olla puussa tai harvemmin maassa. Se on hyvin rakennettu oksista ja vuorattu kasveilla ja muilla kuivilla materiaaleilla. Koiras tuo rakennusaineet, joista naaras valitsee sopivat ja rakentaa pesän. Munia on 3, likaisen valkoisia ruskein täplin. Haudonta kestää 22–23 päivää, molemmat emot hautovat. Kummatkin puolisot myös hoitavat poikasia, jotka oppivat lentämään 5–6 viikon ikäisinä.
Ravinto muokkaa
Kahlaa matalassa vedessä ja heiluttelee lusikkanokkaansa vedessä puolelta toiselle, pyydystäen kaloja, nilviäisiä, äyriäisiä ja muita pieniä vesieläimiä.
Lähteet muokkaa
- birding.com (Arkistoitu – Internet Archive)
- Perrins, Christopher M. (päätoim.) 1992: Otavan lintutieto - Maailman linnut. Otava. Italia. ISBN 951-1-12001-8
Viitteet muokkaa
- ↑ BirdLife International: Platalea ajaja IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.3.2014. (englanniksi)