Ruoriahvenet eli aikaisemmalta nimeltään ruorikalat (Kyphosidae) on ahvenkaloihin kuuluva kalaheimo. Heimon lajeja tavataan kaikista lämpimistä valtameristä.

Ruoriahvenet
Mustaruoriahven (Girella tricuspidata)
Mustaruoriahven (Girella tricuspidata)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Lahko: Ahvenkalat Perciformes
Alalahko: Percoidei
Heimo: Ruoriahvenet
Kyphosidae
Jordan, 1887
Alaheimot ja suvut[1]
  • Girellinae
    • Girella
    • Graus
  • Kyphosinae
    • Hermosilla
    • Kyphosus
    • Neoscorpis
    • Sectator
  • Microcanthinae
    • Atypichthys
    • Microcanthus
    • Neatypus
    • Tilodon
  • Parascorpidinae
    • Parascorpis
  • Scorpidinae
    • Bathystethus
    • Labracoglossa
    • Medialuna
    • Scorpis
Katso myös

  Ruoriahvenet Wikispeciesissä
  Ruoriahvenet Commonsissa

Taksonomia muokkaa

Ruoriahventen heimo jaetaan viiteen alaheimoon ja yhteensä heimossa on 15 sukua ja noin 42 lajia. Toisinaan eräät alaheimoista luetaan omiksi heimoikseen Girellidae, Microcanthidae ja Scorpididae. Molekyylifylogeneettisten tutkimusten perusteella heimo ei kaikki nämä alaheimot käsittävänä välttämättä ole monofyleettinen ja muun muassa sukujen Girella, Kyphosus ja Scorpis väliset sukulaisuussuhteet ovat selvittämättä.[2][3]

Anatomia muokkaa

Kooltaan ruoriahvenlajit ovat noin 50–76 cm pitkiä. Ruumiinmuodoltaan ne ovat ovaalinmuotoisia kaloja. Selkäevä kaloilla on pitkä ja pyrstöevä hivenen haarautunut, evät ovat selkäevän etuosaa lukuun ottamatta suomupeitteiset. Ruoriahventen etuhampaat ovat pitkät ja kaarevat, etuhampaiden takana on kapea rivi pienikokoisempia hampaita. Ruoriahvenlajien ruuansulatuskanava on hyvin pitkä. Ruoriahventen suomut ovat pienikokoisia ja väriltään tyypillisesti harmaita tai kellertäviä. Ruumiissa on usein myös keltaisia tai sinisiä viiruja.[2][4][5]

Elintavat muokkaa

Ruoriahvenet elävät matalissa vesissä niin lähellä rannikkoa kuin kaukana avomerelläkin. Tyypillistä elinympäristöä ovat kivikkoiset alueet sekä koralliriutat ja ne liikkuvat usein parvissa. Suuria parvia ne muodostavat erityisesti lisääntymisaikaan. Kyphosinae-alaheimon ja Girella-suvun lajit ovat kasvinsyöjiä, joiden ravinto koostuu levästä. Muiden alaheimojen lajit ja Graus-suvun lajit käyttävät ravintonaan pieniä selkärangattomia eläimiä. Monet heimon lajeista ovat hyviä ruokakaloja, mutta eräillä alueilla niitä pidetään roskakaloina.[2][4][5]

Lähteet muokkaa

  1. Kyphosidae ITIS. Viitattu 15.12.2011. (englanniksi)
  2. a b c Family Kyphosidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 15.12.2011. (englanniksi)
  3. Naoki Yagishita, Takanori Kobayashi & Tetsuji Nakabo: Review of monophyly of the Kyphosidae (sensu Nelson, 1994), inferred from the mitochondrial ND2 gene. Ichthyological Research, 2002, 49. vsk, s. 103–108. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.12.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  4. a b Family Kyphosidae (PDF) FAO. Viitattu 15.12.2011. (englanniksi)
  5. a b Phillip C. Heemstra, Elaine Heemstra: Coastal fishes of Southern Africa, s. 250. NISC (PTY) LTD, 2004. ISBN 978-1-920033-0-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.12.2011). (englanniksi)
Tämä kaloihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.