Roska
Roska on epäsiisteyttä aiheuttava tai muu asiaankuulumaton pieni esine.[1] Roskien hylkääminen asuttuun tai asumattomaan ympäristöön muualle kuin roskille osoitetulle paikalle, esimerkiksi roskakoriin, on roskaamista. Roskat koetaan usein rumiksi, kiusallisiksi ja häiritseviksi, ja ne voidaan kokea ympäristöltään roskatun yhteisön häpeäksi. Roskattua ympäristöä voidaan pitää pilattuna ympäristönä. Muun muassa tämän vuoksi yhteiskunnat suhtautuvat roskiin kielteisesti. Ympäristön roskaaminen onkin Suomessa kielletty.
Roskaa on kaikkialla, minne ihminen on matkustanut: esimerkiksi korkeimmalla vuorenhuipulla[2], syvimmässä merenpohjassa[3], pohjoisnavalla[4], Kuussa ja avaruudessa[5][6].
Ihmiset ovat aina roskanneet, mutta vasta muovien ja muiden hitaasti maatuvien keinotekoisten materiaalien ja massatuotannon keksimisen jälkeen roskaamisesta on tullut todellinen ongelma. Osa entisajan roskista on sitä paitsi arkeologian kannalta kiinnostavaa aineistoa. Osa nykyajan roskista maatuu erittäin hitaasti, joten jos niitä ei kerätä pois tai ne eivät peity, ne ovat ympäristöä rumentamassa jopa vuosituhannet.
Vaikutukset lehmille muokkaa
Ihmiset heittävät tölkkejä, lasipulloja ja muoviroskia teiden varsille, kuten pelloille. Pelloilla esineet voivat silppuuntua ensin heinää niitettäessä, toisen kerran, kun heinää kerätään pois pellolta ja kolmannen kerran, kun ravintoa jauhetaan rehuseokseksi. Tölkkien terävät riekaleet voivat aiheuttaa lehmille sisäistä verenvuotoa ruoansulatusjärjestelmään, minkä seurauksena voi olla kuolema.[7]
Kaakkois-Ruotsin tuottajaliiton puheenjohtaja Lars-Ove Johansson arvioi toukokuussa 2017, että Ruotsissa joudutaan tappamaan noin 5 000 kituvaa lehmää vuodessa luontoon heitettyjen tölkkien takia. Myös Suomessa tehtiin sen jälkeen nautatilallisille kysely. 394 vastanneesta nautatilallisesta 31 % (yli 120 tilallista) kertoi lehmänsä kuolleen luontoon heitetyn tölkin vuoksi, 76 % kertoi löytäneensä tölkkejä pelloiltaan ja 58 % oli joutunut poistamaan alumiininsirpaleita rehusta. Toisaalta lehmille, joiden kuolinsyyn uskotaan tiedettävän, ei tehdä ruumiinavausta, eikä omistajan tai eläinlääkärin arvelu kuolinsyystä tavallisesti vastaa ruumiinavaajan havaintoa.[7]
Lehmien ruoasta on Suomessa löytynyt myös jääkiekkomailan palasia, rautalankaa ja lasinsirpaleita.[7]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ roska. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Maailman korkeimman vuoren Mount Everestin rinteet täynnä roskaa Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2021.
- ↑ Valtamerien syvimmästä kohdasta Mariaanien haudasta löytyi muovipussi Helsingin Sanomat. 10.5.2018. Viitattu 27.2.2021.
- ↑ Tutkijat tekivät sokkilöydön pohjoisnavalla tieku.fi. Viitattu 27.2.2021.
- ↑ Tiedettä HS:ssa 50 vuotta sitten | Jätteitä kuussa, hylkyjä avaruudessa Helsingin Sanomat. 8.2.2021. Viitattu 27.2.2021.
- ↑ I.-Mediat Oy: Avaruuden käyttöön pitäisi saada uutta rotia tai edessä voi olla tukku ongelmia – suomalaiskeksinnöstä kaavaillaan avaruuden siivousoperaattoria Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 27.2.2021.
- ↑ a b c Lehmiä kuolee luontoon heitettyjen tölkkien vuoksi – Vesa Parvisen lehmien syötäväksi päätyi myös jääkiekkomaila Helsingin Sanomat. 25.7.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.7.2017.
