Rooman diktaattori
Diktaattori (lat. dictator) oli Rooman tasavallan aikoina poikkeusvirka. Se uskottiin luotettavalle roomalaiselle, joka otti hetkellisen vastuun valtakunnasta, etenkin sotatilanteessa, kun koko valtion olemassaolo oli uhattuna. Yleinen pituus diktaattorin toimikaudelle oli kuusi kuukautta, jonka jälkeen senaatti saattoi jatkaa toimikautta toiset kuusi kuukautta. Diktaattorijärjestelmään turvauduttiin esimerkiksi puunilaissodissa. Tuolloin diktaattori ei merkinnyt hirmuhallitsijaa, vaan sananmukaisesti sanelijaa, vaikka esimerkiksi Caesar kenties täyttäisi monet nykyisen määritelmän kriteerit.
Luettelo diktaattoreista muokkaa
- 501 eaa. – Titus Larcius
- Marcus Furius Camillus – viisi kautta
- 458 eaa. – Lucius Quinctius Cincinnatus, toinen kausi 439 eaa.
- 342 eaa. – Marcus Valerius Corvus
- 333 eaa. – Publius Cornelius Rufinus
- 324 eaa. – Lucius Papirius Cursor
- 315 eaa. – Quintus Fabius Maximus Rullianus
- 301 eaa. – Marcus Valerius Corvus, toinen kausi toisen samnilaissodan jälkeen
- 292 eaa. – Appius Claudius Caecus
- 285 eaa. – Appius Claudius Caecus
- 249 eaa. – Aulus Atilius Caiatinus, ensimmäisen puunilaissodan aikana
- 221?–219 eaa. – Quintus Fabius Maximus Cunctator
- 217 eaa. – Quintus Fabius Maximus Cunctator, toisen puunilaissodan aikana
- 203 eaa. – Publius Sulpicius Galba Maximus
- 81/79 eaa. – Lucius Cornelius Sulla
- 46 eaa. ja 45/44 eaa. – Gaius Julius Caesar, ikuinen diktaattori