Rongoteus on Mikael Agricolan mainitsema karjalaisten henkiolento, joka saa rukiin tuottamaan satoa.

Agricolan "epäjumalien" luettelossa vuodelta 1551 Rongoteus antoi ruista:

Rongoteus Ruista annoi

Sigfridus Aronus Forsiuksen latinankielisessä runomuotoisessa versiossa Agricolan luettelosta Rongotheus tuo keltaisen viljan pelloille tai sitten ei, tehden viljelijöiden toiveet tyhjiksi:

Rongotheus vestit flavente siligine campos,
Neve sit agricolae spes sua vana facit,[1]

Rongoteus mainitaan lyhyesti 1800-luvulla Savosta ja Pohjois-Karjalasta muistiin merkityissa kansanrunoissa, useimmiten kuitenkin kirjoitettuna tavalla, joka osoittaa, että nimi on ollut runonkerääjille outo:

Onnen otrat, vennon vehnät,
Rungkat ej vaan rukiit.[2]
Vehnän venno,
Runkat ej vaan rukiit.[3]
Onnen otra, vennon vehnä,
Runka tei vai rukiit.[4]
Outko otranen omena,
vaiko rukkiiner runkoteivas,
vaiko kauran kasvattama?[5]

Muita kansanrunoissa esiintyviä todennäköisesti Rongoteukseen liittyviä nimiä ovat Runkateira, Runkoteera, Rukiteera ja Rukotivo.

Lisäksi Rongoteus on ollut sukunimi vielä 1500-luvulla. Ruoveden pitäjän sakkoluettelossa vuodelta 1574 mainitaan miten talonpojat Nissius Bendo (Pento) ja Marchus Ronkateus olivat luvattomasti kaataneet kaskea heille kuulumattomalla alueella. Toisessa saman vuoden tuomiossa jälkimmäinen sukunimi tavataan muodossa Rogadeus (joka pitäisi lukea Rongadeus).

Uno Harva käsittelee teoksessaan suomalaisten muinaisuskosta kaikkia näitä mainintoja Rongoteuksesta, mutta joutuu toteamaan että tiedot ovat liian niukkoja, jotta voitaisiin päätellä millainen olento alun perin oli kysymyksessä.[6]

Martti Haavio oletti että Rongoteuksen nimi olisi peräisin pyhimykseltä - Pyhältä Theofaneelta.[7]. Tämän teorian mukaan nimityksen Virok-Theofanes (Suitsuke-Theofanes) ja kasvin nimen ronki, ronka sekaantuminen kansanetymologiassa olisi johtanut nimeen Rongoteus. Vastaavasti nimi Rukiteera olisi peräisin Pyhältä Theodorukselta eli Ruis-Theodorukselta.

Lähteet muokkaa