Ron Paul
Ronald Ernest ”Ron” Paul (s. 20. elokuuta 1935 Pittsburgh, Pennsylvania) on teksasilainen libertaaripuolueen poliitikko ja entinen kongressiedustaja. Paul on ollut edustajainhuoneen jäsen vuosina 1976–1977, 1979–1985 ja 1997–2013. Hän pyrki Yhdysvaltain presidentiksi vuoden 1988 presidentinvaaleissa Libertaaripuolueen ehdokkaana ja tuli kolmanneksi saatuaan äänistä 0,47 prosenttia. Paul pyrki republikaanipuolueen ehdokkaaksi vuoden 2008 ja vuoden 2012 presidentinvaaleihin, mutta häntä ei valittu.[2]
| Ron Paul | |
|---|---|
 |
|
| Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen Texasin 14. vaalipiiristä |
|
| Edeltäjä | Greg Laughlin |
| Seuraaja | Randy Weber |
| Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen Texasin 22. vaalipiiristä |
|
| Edeltäjä | Robert Gammage |
| Seuraaja | Tom DeLay |
| Edeltäjä | Robert R. Casey |
| Seuraaja | Robert Gammage |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. elokuuta 1935 Pittsburgh, Pennsylvania, Yhdysvallat |
| Ammatti | lääkäri, poliitikko |
| Puoliso | Carolyn Wells ( 1957) |
| Lapset | 5, mukaan lukien Rand |
| Tiedot | |
| Puolue | libertaarit |
| Muut puolueet | republikaanit |
| Uskonto | baptismi[1] |
 Nimikirjoitus |
|
Paul on pientä ja rajattua perustuslaillista hallintoa sekä laajoja yksilönvapauksia puoltava konservatiivi ja libertaristi. Hän ei ole koskaan äänestänyt verojen korotuksen puolesta. Paul kannattaa liittovaltion veroviraston ja tuloverotuksen lakkauttamista. Paul on kultakannan kaltaiseen vakaaseen rahaan palaamisen puolestapuhuja ja tahtoo lakkauttaa Yhdysvaltain keskuspankkijärjestelmän. Hän ajaa kaiken verottamalla rahoitetun julkisen sosiaaliturvan ja kehitysavun alasajoa, joskaan hän ei tavoittele näiden valtion ohjelmien lopettamista välittömästi.
Paul kannattaa puolueetonta ulkopolitiikkaa ja ulkomaita koskevien kauppasaartojen ja pakotteiden lopettamista. Hän vastusti Irakin sotaa alusta alkaen, mutta puolsi vuonna 2001 alkanutta Afganistanin sotaa. Paul vaatii Yhdysvaltain irrottautumista Natosta ja YK:sta. Hän on vastustanut jyrkästi Patriot Actia, liittovaltion huumeidenvastaista sotaa ja aseenkanto-oikeuksien supistamista. Paul vastustaa myös aborttia ja tahtoo mitätöidä Roe vastaan Wade -päätöslauselman sekä siirtää vastuun päätöksenteosta abortin suhteen osavaltioille.
Elämäkerta muokkaa
Ron Paul syntyi Pennsylvaniassa Pittsburghin laitamilla Green Treessä. Hänen vanhempansa olivat Margaret (o.s. Dumont) ja Howard Caspar Paul. Howard Paul omisti lypsykarjatilan yhdessä kahden veljensä kanssa. Veljesten isä oli muuttanut Yhdysvaltoihin Saksasta. Paulin perhe oli luterilainen.[1] Ron Paul oli kolmas perheeseen syntyneistä viidestä pojasta. Hän aloitti työt karjatilalla viisivuotiaana ja jakoi myöhemmin sanomalehtiä, oli töissä apteekissa ja saatuaan ajokortin vähän aikaa maitomiehenä.
Yleisurheilussa loistavasti pärjännyt Paul valmistui Dormontin high schoolista vuonna 1953. Hän voitti osavaltion mestaruuden 220 jaardin pikajuoksussa.[3] Hänen paras aikansa 100 jaardin juoksussa on 9,7 sekuntia.[4] Hän oli myös painijoukkueessa, pelasi amerikkalaista jalkapalloa ja baseballia sekä toimi oppilaskunnan puheenjohtajana. Jouduttuaan leikkaukseen polvivamman takia Paul luopui yleisurheilusta ja aloitti uinnin kuntoutuakseen. Eräs huippuyliopisto tarjosi hänelle kaiken kattanutta stipendiä uskoen, että hän toipuisi pian huippukuntoon. Paul kuitenkin kieltäytyi stipendistä, koska ei tahtonut ottaa riskiä polvensa suhteen.[5]
Paul maksoi itse ensimmäisen opintovuotensa Gettysburgin yliopistossa ja sai myöhemmin pienen stipendin. Gettysburgissa hän jakoi postia ja pyykkiä, hoiti yliopiston kahvilaa ja liittyi uintijoukkueeseen. Hän suoritti kandidaatintutkintonsa vuonna 1957 erikoistuen biologiaan. Paul väitteli lääketieteen tohtoriksi Duke Universitystä 1961. Kuuban ohjuskriisin aikaan hän aloitti palveluksen Yhdysvaltain ilmavoimissa. Hän palveli ilmavoimien lääkärinä vuoteen 1965.
Poliittinen ura muokkaa
Paul kiinnostui politiikasta 1960-luvulla tutustuttuaan itävaltalaiseen taloustieteeseen, ja varsinkin Friedrich von Hayekin teos Tie orjuuteen vaikutti hänen ajatteluunsa. Paul tutustui myös Ayn Randin, Ludwig von Misesin, Hans F. Senholzin ja Murray Rothbardin näkemyksiin. Richard Nixon irrotti Yhdysvallat 1971 kultakannasta, mikä sai Paulin vankasti uskomaan, että itävaltalainen koulukunta oli oikeassa.[6]
Paul pyrki ensi kerran kongressiedustajaksi 1974, mutta tuli valituksi vasta vuoden 1976 erikoisäänestyksessä, kun Robert R. Caseyn paikka vapautui. Ensimmäinen jäsenyys päättyi 1977. Vuoden 1979 uudelleenvalinnan jälkeen Paul istui vuoteen 1985 saakka. Paul oli ensimmäinen kongressiedustaja, joka ehdotti edustajainhuoneen jäsenten toimikausien rajoittamista. Vuonna 1984 hän oli ehdolla Yhdysvaltain senaattiin, mutta hävisi ja menetti myös edustajanpaikkansa. Vuoden 1988 presidentinvaaleissa hän oli Libertaaripuolueen ehdokas ja sai äänistä 0,47 prosenttia. Vuonna 1996 Paul valittiin uudelleen kongressiedustajaksi. Lokakuussa 2002 Paul jätti kongressin käsiteltäväksi sodanjulistuksen Irakia vastaan ja ilmoitti samalla, ettei itse aio äänestää sodan puolesta. Hän totesi, että jos kongressi haluaa aloittaa sodan, sen tulee noudattaa Yhdysvaltain perustuslakia ja antaa virallinen sodanjulistus.
Vuoden 2008 presidentinvaalikampanja muokkaa
Paul ilmoitti pyrkivänsä republikaanipuolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 2008 vaaleissa. Joulukuun 16. päivänä 2007 Paulin tukijat tekivät Yhdysvaltain poliittisen historian kaikkien aikojen varainkeruuennätyksen lahjoittamalla presidentinvaalikampanjalle yhdessä päivässä 6,6 miljoonaa dollaria. Toisen samanlaisen varainkeruupäivän Kannattajat toteuttivat 5. marraskuuta, jolloin tulos oli 4,2 miljoonaa dollaria. Kampanjan yksittäisiltä henkilöiltä saamat lahjoitukset ovat keskimäärin olleet pieniä, sadan dollarin luokkaa.[7] Paul sai Yhdysvaltain puolustusvoimien jäseniltä enemmän lahjoituksia kuin yksikään toinen presidenttiehdokas.[8] Paulin kampanjan rahoituksesta 99 prosenttia tuli yksityisiltä ihmisiltä.[9] Paul ei kuitenkaan tullut valituksi, vaan ehdokkaaksi valittiin John McCain, ja Paul vetäytyi ehdokkuuden hakemisesta virallisesti 12. kesäkuuta 2008.
Vuoden 2008 kampanjan jälkeen muokkaa
Vuoden 2008 presidentinvaalikampanjasta jäljelle jääneillä rahoilla Paul aloitti Campaign for Liberty -hankkeen (suom. Kampanja vapauden puolesta, kokonaisuudessaan ”Ron Paul's Campaign for Liberty”), jonka tarkoituksena on tukea vapautta ja rajoitettua hallintoa kannattavaa poliittista toimintaa hallinnon kaikilla tasoilla. Paul perusti myös Liberty PAC -lobbausorganisaation, jonka tarkoitus on tukea vapaata taloutta, vapautta ja perustuslaillisuutta kannattavia ehdokkaita osavaltioiden ja liittovaltion tasolla.
Presidentinvaalikampanjan jälkeen Paul kannattajineen piti ”Rally for the Republic” -varjokokoontumisen samaan aikaan (31. elokuuta – 2. syyskuuta 2008), kun republikaanisen puolueen puoluekokous nimesi McCainin virallisesti presidenttiehdokkaakseen. Rally for the Republic -kokoontumiseen osallistui noin 12 000 henkeä.
10. syyskuuta 2008 Paul ilmoitti yhteisessä lehdistötilaisuudessa tukevansa kaikkia neljää ei-pääpuolueen ehdokasta. Nämä olivat Chuck Baldwin, Bob Barr, Cynthia McKinney ja Ralph Nader.[10] Samalla hän ilmoitti kieltäytyvänsä tukemasta McCainia.[11] Myöhemmin Paul esiintyi CNN-kanavalla The Situation Room with Wolf Blitzer -ohjelmassa yhdessä Ralph Naderin kanssa. He esittivät neljä pääkohtaa, joista Paul ja neljä ehdokasta ovat yhtä mieltä. Nämä asiat ovat imperialismin, myös Irakin sodan, lopettaminen, yksityisyyden kunnioittaminen (muun muassa Patriot Actin kumoaminen), valtion budjetin tasapainottaminen ja keskuspankin ottaminen poliittiseen ohjaukseen.[12]
Vuoden 2012 presidentinvaalikampanja muokkaa
Ron Paul oli ehdolla republikaanien presidenttiehdokkaaksi vuoden 2012 vaaleissa.[13] Republikaanien ehdokkuutta tavoittelevista hän ehti kerätä kampanjarahaa toiseksi eniten, 31 miljoonaa dollaria tammikuun 2012 lopussa.[14] Paul sai näkyvyyttä tiedotusvälineissä vähemmän kuin muut ehdokkuutta tavoittelevat.[15][16] Toukokuussa Paul ilmoitti lopettavansa kampanjoinnin.[2] Hän sai taakseen lopulta 190 ääntä Romneyn 2 061 ääntä vastaan.[17]
Vuoden 2016 presidentinvaalit muokkaa
Paul sai vuoden 2016 vaaleissa yhden valitsijamiesäänen texasilaiselta valitsijamieheltä, joka äänesti häntä protestina osavaltiossa äänienemmistön saaneen Donald Trumpin sijaan.[18]
Perhe ja yksityiselämä muokkaa
Ron Paul on siviiliammatiltaan lääkäri.
Paul ja Carol Wells avioituivat 1. helmikuuta 1957 Dormontin presbyteerikirkossa. Heillä on viisi lasta (Ronnie, Lori, Rand, Robert ja Joy), jotka kastettiin episkopaaleiksi.[1] Heillä on myös 18 lastenlasta ja yksi lastenlastenlapsi. Kolme lapsista on lääkäreitä: Robert on yleislääkäri, Joy on synnytyslääkäri ja gynekologi ja Rand silmälääkäri. Ron Paul tuki lapsiaan rahallisesti heidän opintojensa aikana ja kielsi heitä ottamasta verovaroin tuettua opintolainaa.[19] Rand Paul, joka on ilmoittanut kuuluvansa Teekutsuliikkeeseen,[20] on perustanut Kentuckyn veronmaksajien liiton. Hänet valittiin Kentuckysta loppuvuodesta 2010 senaattiin, jossa hän aloitti tammikuussa 2011.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Caldwell, Christopher: Ron Paul – Presidential Election of 2008 22.7.2007. New York Times. Viitattu 3.1.2012. (englanniksi)
- ↑ a b Teemu Hallamaa: Ron Paul lopettaa kampanjoinnin 14.5.2012. Yleisradio. Viitattu 15.5.2012.
- ↑ Wereschagin, Mike: Presidential candidate Ron Paul drawing diverse crowds 17.6.2007. Tribune-Review. Arkistoitu 5.10.2008. Viitattu 4.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Profile: Republican Ron Paul Seattle Times. 29.7.2007. (englanniksi)
- ↑ Treul, Dan: An Interview with Ron Paul's Brother: Spreading the Good News (But Not From the Pulpit) Off the Bus. 6.12.2007. Huffington Post. (englanniksi)
- ↑ Usagold.com (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ Sinderbrand, Rebecca: Paul rakes in millions despite low polling among GOP 19.12.2007. CNN. (englanniksi)
- ↑ Schouten, Fredreka: Obama, Paul net most military workers' donations 13.9.2007. USA Today. (englanniksi)
- ↑ Ron Paul (R) OpenSecrets. The Center for Responsive Politics. Arkistoitu 29.9.2008. (englanniksi)
- ↑ Ron Paul urges voters to skip McCain, Obama, CNNPolitics.com. (englanniksi)
- ↑ Gamboa, Suzanne[1] (Arkistoitu – Internet Archive), Associated Press] (englanniksi)
- ↑ The Situation Room with Wolf Blitzer, CNN, 10.9.2008 (englanniksi)
- ↑ Zeleny, Jeff: Santorum and Romney Fight to a Draw 3.1.2012. New York Times. Viitattu 4.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Ron Paul NYTimes.com. Viitattu 28.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Hudson, John: Ron Paul Media Blackout Confirmed The Atlantic Wire. 17.10.2011. Arkistoitu 15.1.2012. Viitattu 28.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Hudson, John: The Ron Paul Media Blackout Is Back On The Atlantic Wire. 26.1.2012. Arkistoitu 28.1.2012. Viitattu 28.1.2012. (englanniksi)
- ↑ Republikaanikokous vihdoin vauhtiin Ilta-Sanomat (is.fi). 29.8.2012. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 23.12.2022. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ Lehtonen, Antti: Trump valittiin virallisesti presidentiksi – useampi Clintonin valitsijamiehistä käänsi takkinsa Ilta-Sanomat (is.fi). 20.12.2016. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 23.12.2022. Viitattu 23.12.2022.
- ↑ Burton, Danielle: 10 Things You Didn't Know About Ron Paul 23.3.2007. US News. Viitattu 3.1.2012. (englanniksi)
- ↑ New York Times (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Viralliset presidentinvaalikampanjan sivut (englanniksi)
- Ron Paul (Biographical Directory of the United States Congress) (englanniksi)