Wikipedia

Robert E. Howard

yhdysvaltalainen kirjailija

Robert Ervin Howard (22. tammikuuta 1906 Peaster, Texas – 11. kesäkuuta 1936 Cross Plains, Texas) oli yhdysvaltalainen kirjailija. Hänen tuotantoaan julkaistiin 1920- ja 1930-luvulla yhdysvaltalaisissa pulp-lehdissä, kuten Weird Tales -lehdessä. Howardin monipuoliseen tuotantoon kuului esimerkiksi fantasiaa, historiallista fiktiota, lännentarinoita, nyrkkeilytarinoita ja salapoliisitarinoita. Hän on miekka ja magia -lajityypin luoja, ja hänen tunnetuin hahmonsa on esihistoriallinen miekkamies Conan barbaari.

Robert E. Howard
Howard vuonna 1934.
Howard vuonna 1934.
Henkilötiedot
Syntynyt22. tammikuuta 1906
Peaster, Texas, Yhdysvallat
Kuollut11. kesäkuuta 1936 (ikä 30)
Cross Plains, Texas, Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvallat
Ammatti kirjailija
Kirjailija
SalanimiPatrick Mac Conaire, Steve Costigan, Patrick Ervin, Patrick Howard, Sam Walser
Äidinkielienglanti
Aikakausi 1925–1936
Tyylilajit fantasia, kauhu, western, nyrkkeily, historiallinen fiktio
Kirjallinen suuntausmiekka ja magia, kosminen kauhu, weird fiction
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Howardin proosa on ytimekästä, suorasukaista, värikästä, synkkää ja joskus humoristista. Väkivaltaisten tarinoiden päähenkilöt ovat yleensä elämänjanoisia, yli-ihmistyyppisiä sankareita.

Elämä muokkaa

Nuoruus muokkaa

Robert Ervin Howard syntyi 22. tammikuuta 1906 pienellä texasilaisella paikkakunnalla nimeltä Peaster, joka sijaitsee Fort Worthista länteen. Hän oli Isaac Mordecai Howardin ja Hester Jane Ervin Howardin ainoa lapsi. Perhe oli irlantilais-skottilaista syntyperää, ja aikuistuttuaan Robert samastuikin voimakkaasti keltteihin. Lääkäri-isä oli työnsä vuoksi paljon poissa kotoa, ja Robert oli läheinen äitinsä kanssa. Perhe muutti usein Texasin sisällä, asui vuosina 1915–1919 Cross Cutissa ja sen jälkeen Cross Plainsissa, missä he asuivat Robertin ja hänen äitinsä kuolemaan 1936 saakka.[1]

 
Howard harrasti teini-ikäisenä nyrkkeilyä.

Nuoruudessaan Howard harrasti nyrkkeilyä ja osallistui paikallisiin lauantai-illan nyrkkeilytapahtumiin.[2] Hän kävi Cross Plainsissa lukion. Myöhemmin hän kertoi vihanneensa koulua etenkin sen tiukan aikataulun johdosta, ja hän arvostikin elämässään aina suuresti henkilökohtaista vapautta. Kesälomillaan Howard työskenteli maatiloilla ja puuvillapelloilla. Kymmenennen lukuvuoden jälkeen hän kävi vielä yhden vuoden koulua läheisessä Brownwoodissa ja valmistui 1923.[1] Howard ei pyrkinyt collegeen, kuten hänen vanhempansa olivat toivoneet. Vuosina 1923–1927 hän kävi kuitenkin joitain pikakirjoituksen, konekirjoituksen ja kirjanpidon kursseja Howard Payne Collegessa.[3]

Kirjailijanura muokkaa

Howard alkoi kirjoittaa vakavissaan 15-vuotiaana. Hänen ensimmäisten tarinoidensa päähenkilöt olivat seikkailija Frank Gordon ja pistoolisankari Steve Allison. Viimeisen kouluvuoden aikana Brownwoodissa neljä Howardin tarinaa julkaistiin koulun lehdessä. Kun pulp-lehti Weird Tales -lehti alkoi ilmestyä 1923, Howard alkoi lähetellä tarinoitaan siihen.[4]

Howard oli 18-vuotias, kun ensimmäinen julkaistu tarina ”Spear and Fang” ilmestyi Weird Tales -lehden heinäkuun 1925 numerossa. Tarina kertoi Cro-Magnonin ihmisen ja neandertalinihmisen kilpailusta. Seuraavan kuukauden numerossa oli Howardin lyhyt ihmissusitarina ”In the Forest of Villefére”, ja sen pitempi jatko-osa ”Wolfshead” julkaistiin lehdessä seuraavana keväänä.[5]

Kirjoittamispalkkioiden ohella Howard ansaitsi elantonsa sekalaisilla töillä, kunnes hän sopi isänsä kanssa, että tämä elättäisi hänet vuoden ajan, jotta hän saisi keskittyä kirjoittamiseen.[6]

 
Robert E. Howard.

Howard kiinnostui vuonna 1927 kelttiläisestä runoudesta, mikä vaikutti siitä eteenpäin hänen työhönsä. Hän kirjoitti vuosina 1927–1928 hyvin paljon, ja Weird Tales julkaisi useita hänen tarinoitaan. Hänen ensimmäisiä sankarihahmojaan oli Solomon Kane, puritaaninen miekkamies, joka taistelee pahuutta vastaan Englannista Afrikkaan. Lehden lukijat pitivät hänen tarinoistaan, joten hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Vuonna 1929 hän alkoi kirjoittaa myös muihin pulp-lehtiin.[7]

Howard kirjoitti monipuolisesti, ja hän keksi monia hahmoja, joiden toistuvia seikkailuja lehdet julkaisivat. Howardin vaikutteisiin on luettu esimerkiksi hänen lapsena isoäidiltään ja tädiltään kuulemansa kummitustarinat. Howard luki myös paljon historiaa ja seikkailukertomuksia sekä runoutta. Hän käytti lähteenään myös omia uniaan, jotka olivat usein tarinallisia ja tapahtuivat paikoissa, joissa Howard ei ollut käynyt, kuten kylmässä pohjolassa.[8]

Toinen Howardin tarinoiden sankari, kuningas Kall, teki ensiesiintymisensä Weird Talesissa 1929 ja piktien viimeinen kuningas Bran Mak Morn vuonna 1930. Samana vuonna Howard alkoi kirjoittaa ristiretkiaiheisia tarinoita Oriental Tales -lehteen, joka oli Weird Talesin kustantajan uusi lehti.[9]

Howard aloitti vuonna 1930 kirjailija H. P. Lovecraftin kanssa hyvin aktiivisen ja aiheiltaan monipuolisen kirjeenvaihdon, joka jatkui Howardin kuolemaan saakka. Howardin kirjeystäviin kuului myös muita pulp-kirjailijoita, kuten Clark Ashton Smith ja August Derleth.[9]

Howard loi vuonna 1932 tunnetuimman hahmonsa Conan Kimmerialaisen, jonka hän sijoitti luomaansa hyborialaiseen aikaan noin 10 000 vuotta eaa. Howard sijoitti hyborialaiseen aikaan erilaisia historiallisia kausia ja kulttuureita, ja hän käytti usein todellisia tai hiukan muunneltuja nimiä tarinoidensa hahmoille, kansoille ja paikoille. Howard kertoi saaneensa inspiraation Conanista yhtäkkisesti ollessaan käymässä eräässä rajakaupungissa Rio Granden varrella.[10]

Suuren laman seurauksena moni lehti lakkautettiin, mukaan lukien joitain niistä, joihin Howard kirjoitti. Howard laajensikin aihepiiriään salapoliisi- ja lännentarinoihin. Vuonna 1934 hän alkoi kirjoittaa Breckinridge Elkins of Bear Creek -nimisestä vuorten miehestä kertovia tarinoita Action Stories -lehteen. Hän elvytti myös varhaisen Francis X. Gordon -hahmonsa ja loi uuden Kirby O’Donnell -nimisen seikkailijan, joiden seikkailuja julkaistiin Top-Notchissa, Complete Storiesissa ja Thrilling Adventuresissa.[11]

 
Howardin naisystävä Novalyne Price.

Howard oli vuosina 1934–1936 suhteessa aloittelevan kirjailijattaren Novalyne Pricen kanssa. Howardilla ei tiedetä olleen muita läheisiä naissuhteita elämänsä aikana.[12]

Howardin äidin terveys heikkeni 1930-luvulla, ja hän joutui sairaalahoitoon ja leikkaukseen 1935. Saadakseen äitinsä hoitokulut maksettua Howard jätti vuonna 1936 Conanin ja Weird Talesin ja siirtyi paremmin maksaviin lehtiin, kuten Spicy-Adventure Storiesiin, Dime Sports Magazineen, Argosyyn, Star Westerniin ja Cowboy Storiesiin. Hänen uusia lännenhahmojaan olivat Buckner J. Grimes ja Pike Bearfield.[13]

Kuolema muokkaa

Howardin äidin terveys huononi edelleen ja hän vaipui koomaan kesäkuussa 1936. Kun Howard kuuli, ettei äiti selviäisi, hän meni 11. kesäkuuta 1936 autolleen ja ampui itsensä automaattipistoolilla. Hän kuoli vammoihinsa kahdeksan tuntia myöhemmin. Howardin äiti kuoli seuraavana päivänä ja heidät haudattiin yhdessä kolme päivää myöhemmin Brownwoodiin. Howard jätti itsemurharunon:[14]

All fled – all done, so lift me on the pyre,
The Feast is over and the lamps expire.

Aika on lopussa – kaikki on valmista, nostakaa siis minut roviolle
juhlat on juhlittu ja lamput sammuvat.

Jälkimaine muokkaa

Vuosi Howardin kuoleman jälkeen julkaistiin ensimmäinen kovakantinen Howard-kirja A Gent from Bear Creek. Seuraavina vuosikymmeninä Howardin tarinoita julkaistiin useissa lehdissä. Arkham House julkaisi vuonna 1946 Howardin parhaiden tarinoiden kokoelman Skull-Face and Others. Gnome Press julkaisi vuonna 1950 Conan-romaanin The Hour of the Dragon (suom. Lohikäärmeen hetki) ja seuraavina vuosina useita Conan-kokoelmia. Arkham House julkaisi vuonna 1957 ensimmäisen kovakantisen Howardin runokokoelman.[15]

Howard vaipui kuolemaansa seuranneina vuosikymmeninä unohduksiin pientä ihailijajoukkoa lukuun ottamatta. Vuonna 1966 Lancer Books julkaisi 11-osaisen Conan-kirjasarjan, johon kannet oli tehnyt taiteilija Frank Frazetta. Sarjasta tuli myyntimenestys, kirjoja julkaistiin lisää, ja Howard nousi suuren lukijayleisön suosioon 1960- ja 1970-luvuilla.[16]

John Milius ohjasi Conan-tarinoihin löyhästi perustuneen menestyselokuvan Conan – barbaari (1982). Sitä seurasi kaksi vuotta myöhemmin jatko-osa, jonka jälkeen on julkaistu muitakin Howardin tarinoihin perustuvia elokuvia. Howardin naisystävän Novalyne Pricen muistelmiin perustuva, Howardin viimeisistä vuosista kertova elokuva Avara maailma julkaistiin 1996.[17]

Baen Publishing Enterprise julkaisi vuosina 1995–1996 Howardin tarinoita alkuperäisessä asussaan.[18]

 
Robert E. Howardin kotitalo, joka on nykyisin museo.

Howardin kotitalo nimettiin vuonna 1994 National Register of Historic Places -rekisteriin, ja se toimii museona. Robert E. Howard United Press Association järjestää talossa joka kesäkuussa Robert E. Howard -päivät, joihin kuuluu muun muassa puheita, kiertokäyntejä ja huutokauppoja.[19]

Tuotanto muokkaa

Robert E. Howard kirjoitti 12 vuoden mittaisen uransa aikana yhteensä yli 300 tarinaa, 700 runoa, useita romaanimittaisia tekstejä sekä lukemattomia kirjeitä, artikkeleita, esseitä ja muita kirjoituksia.[20] Howard kirjoitti nopeasti ja hänen tuotantonsa oli huomattavan laaja suhteessa hänen uransa lyhyyteen.[21]

Howard ei koskaan kirjoittanut omaelämäkertaa. Hän kirjoitti vuonna 1928 puolielämäkerrallisen romaanin Post Oaks and Sand Roughs, joka kertoo vuosista 1924–1928, mutta sitä ei aikanaan vielä julkaistu. Myös Howardin kirjeissä on omaelämäkerrallista materiaalia.[22]

Tyylilajit ja aiheet muokkaa

Howardin tuotannon tunnetuin osa ovat hänen fantasia- ja kauhunovellinsa. Niiden ohella hän kirjoitti kuitenkin myös runsaasti seikkailu-, nyrkkeily- ja lännentarinoita sekä satoja runoja. Suomeksi Howardin tuotannosta on julkaistu lähinnä fantasiaa ja kauhua.

Howardin suosituimmat teokset ovat muinaisia soturihahmoja kuvaavia seikkailutarinoita.[21] Niille on tyypillistä nopeatempoinen toiminta, raaka väkivalta sekä synkkä ja fatalistinen maailmankuva.[23] Pekka A. Mannisen mukaan Howardin tyylissä toistuvat myös kauhutarinoista lainatut elementit sekä sadistinen verellä mässäily.[24] Tarinoiden sankarit ovat yleensä kovaotteisia barbaareja, jotka ratkaisevat mielellään ongelmat väkivallalla ja ovat fyysisesti lähes voittamattomia.[23] Howardin kirjoitustyyliin liittyvät myös voimakkaat rasistiset stereotyypit.[23][24]

Howardin fantasianovellit synnyttivät uuden kirjallisuuden lajityypin, jota kutsutaan nimellä miekka ja magia.[21] Vaikka genrelle tyypillisiä piirteitä oli esiintynyt kirjallisuudessa jo aiemmin, pidetään Howardin vuonna 1929 julkaistua novellia ”Varjojen valtakunta” tyylisuunnan ensimmäisenä puhdasverinenä edustajana. Antologisti Markku Sadelehto arvioi vuonna 1991, että Howard oli J. R. R. Tolkienin ohella 1900-luvun merkittävin fantasiakirjailija.[25]

Howard kirjoitti kolmisenkymmentä kauhutarinaa, jotka sisältävät 1900-luvun alun kauhukirjallisuudelle harvinaisesti inhimillistä koskettavuutta ja elämänläheisyyttä.[26] Howard myös kehitti H. P. Lovecraftin niin sanottua Cthulhu-mytologiaa keksimällä Unaussprechlichen Kulten -nimisen kirjan ja kirjoittamalla muutamia mytologian kaanoniin kuuluvia novelleja. Howard kuitenkin lopetti Cthulhu-novellien kirjoittamisen nopeasti keskittyäkseen itse luomiinsa maailmoihin.[27]

Howard kirjoitti kaksi zombinovellia ”Kyyhkyt Helvetistä” ja ”Musta Canaan”, joista ensimmäistä Stephen King on kutsunut yhdeksi parhaista kauhunovelleista, sekä artikkelin nimeltä ”Kelly the Conjure-Man”, joka käsitteli kansanperinteessä esiintynyttä poppamiestä. Eläviä kuolleita johtavasta poppamiehestä kertova ”Musta Canaan” perustuu löyhästi tähän kansanperinteeseen.[28]

Tunnetuimmat hahmot muokkaa

Howardin monipuolisessa tuotannossa esiintyy esihistoriallisia miekkamiehiä ja -naisia, velhoja, merirosvoja ja keskiaikaisia ritareita mutta myös nykyaikaisia seikkailijoita, nyrkkisankareita ja salapoliiseja. Howardin tunnetuimpia ja useissa tarinoissa seikkailleita hahmoja (suluissa ensiesiintymisen vuosi):[29]

  • Bran Mak Morn, piktien viimeinen soturikuningas (1930)
  • Breckinridge Elkins, lännensankari, jättimäinen vuoristolainen, jonka seikkailut ovat usein humoristisia (1934)
  • Buckner Jeopardy Grimes, lännensankari (1936)
  • Conan Kimmerialainen eli Conan barbaari, esihistoriallisen hyborialaisen ajan miekkamies, Howardin tunnetuin hahmo, esiintyy 26 tarinassa, joista yksi on romaani (1932)
  • Cormac FitzGeoffrey, ristiretkeläinen (1931)
  • Francis Xavier Gordon, seikkailija (1934, perustuu Howardin jo lapsena keksimään hahmoon)
  • Kuningas Kall (engl. Kull), soturikuningas (1929)
  • Pike Bearfield, lännensankari (1936)
  • Punainen Sonja (engl. Red Sonya of Rogatino), soturinainen (1934, esiintyy vain yhdessä tarinassa mutta tuli suosituksi)
  • Solomon Kane, 1500-luvun puritaani ja miekkamies, joka taistelee pahaa vastaan (1928)
  • Steve Costigan ja Dennis Dorgan, seikkailevia merimiehiä (1929)
  • Steve Harrison, yksityisetsivä (1934)
  • Turlogh Dubh O’Brien, gaelilaissoturi (1931)

Vaikutus kirjallisuuden ulkopuolella muokkaa

Robert E. Howardin inspiroimia tai hänen töihinsä suoraan perustuvia sarjakuvia ja elokuvia on runsaasti. Myös roolipelien fantasiamaailmat ovat saaneet Howardilta paljon vaikutteita.

Populaarimusiikin kentällä Howardin työt ovat olleet innoituksena monille extreme metal -yhtyeille.[30]

Bibliografia muokkaa

Romaanit muokkaa

Suomenkieliset Howard-kokoelmat muokkaa

Antologioissa muokkaa

Suurinta osaa Howardin novelleista ei ole suomennettu.

Lähteet muokkaa

  • Nielsen, Leon & Sasser, Damon C.: Robert E. Howard. A Collector’s Descriptive Bibliography of American and British Hardcover, Paperback, Magazine, Special and Amateur Editions, with a Biography. Jefferson, North Carolina: McFarland & Company, 2007. ISBN 978-0-78-646109-7. (englanniksi)

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Nielsen 2007, s. 18.
  2. ↑ Nielsen 2007, s. 25.
  3. ↑ Nielsen 2007, s. 22.
  4. ↑ Nielsen 2007, s. 19–22.
  5. ↑ Nielsen 2007, s. 11, 17.
  6. ↑ Nielsen 2007, s. 23.
  7. ↑ Nielsen 2007, s. 23–25.
  8. ↑ Nielsen 2007, s. 25–29.
  9. ↑ a b Nielsen 2007, s. 29.
  10. ↑ Nielsen 2007, s. 31.
  11. ↑ Nielsen 2007, s. 31–32.
  12. ↑ Nielsen 2007, s. 32.
  13. ↑ Nielsen 2007, s. 32–33.
  14. ↑ Nielsen 2007, s. 33.
  15. ↑ Nielsen 2007, s. 47.
  16. ↑ Nielsen 2007, s. 55–56.
  17. ↑ Nielsen 2007, s. 66–67.
  18. ↑ Nielsen 2007, s. 68.
  19. ↑ Nielsen 2007, s. 79.
  20. ↑ Nielsen 2007, s. 46.
  21. ↑ a b c Clute, John, Edwards, Malcolm & Stableford, Brian M.: Howard, Robert E The Encyclopedia of Science Fiction. 15.4.2017. Viitattu 4.4.2017. (englanniksi)
  22. ↑ Nielsen 2007, s. 14.
  23. ↑ a b c Clute, John: Howard, Robert E. Teoksessa Clute, John & Grant, John (toim.): The Encyclopedia of Fantasy. London: Orbit, 1997. ISBN 0-312-15897-1. Artikkelin verkkoversio (viitattu 15.4.2017). (englanniksi)
  24. ↑ a b Manninen, P. A.: Velhojen valtakunta Aikakone. 4/1989. Viitattu 2.4.2017.
  25. ↑ Sadelehto, Markku (toim. & esip.): Pimeyden linnake, s. 7–10. Helsinki: Jalava, 1991. ISBN 951-8954-63-1.
  26. ↑ Sadelehto, Markku (toim. & esip.): Outoja tarinoita 5, s. 8. Helsinki: Jalava, 1993. ISBN 951-887-008-X.
  27. ↑ Sadelehto, Markku (toim. & esip.): Musta kivi, s. 10–11. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20103-0.
  28. ↑ Sadelehto, Markku (toim. & esip.): Outoja tarinoita 4. Helsinki: Jalava, 1992. ISBN 951-8954-95-X.
  29. ↑ Nielsen 2007, s. 80–104.
  30. ↑ Kahn-Harris, Keith: Extreme Metal. Music and Culture on the Edge, s. 41. Oxford: Berg, 2007. ISBN 184520399-2.

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Robert E. Howard.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Robert_E._Howard&oldid=22312554”