Robert Bruce Merrifield
Robert Bruce Merrifield (15. heinäkuuta 1921 Fort Worth Yhdysvallat − 14. toukokuuta 2006) oli yhdysvaltalainen biokemisti. Hän sai Nobelin kemianpalkinnon vuonna 1984 niin sanotun kiinteän kantajan synteesin kehittämisestä.
| Robert Bruce Merrifield | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. heinäkuuta 1921 Fort Worth, Yhdysvallat |
| Kuollut | 14. toukokuuta 2006 (84 vuotta) Cresskill, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Biokemia |
| Tunnetut työt | Kiinteän faasin proteiinisynteesi |
| Palkinnot |
 Nobelin kemianpalkinto (1984) |
Merrifield opiskeli kemiaa Kalifornian yliopistossa Los Angelesissa. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli Philip R. Park Research Foundationille. Merrifieldin tehtävänä oli huolehtia eläinlaumasta, ja hän avusti eläinten kasvuntutkimista, kun niiden ruokavalio koostui synteettisistä aminohapoista.
Merrifield palasi Kaliforniaan Los Angelesin kampukseen. Siellä hän kehitti yhdessä biokemian professorin M. S. Dunnin kanssa mikrobiologisia menetelmiä pyrimidiinin tunnistamiseksi. Merrifield meni naimisiin Elizabeth Furlongin kanssa 19.6.1949, heti tohtoriksi valmistumisensa jälkeen. Seuraavana päivänä he muuttivat New Yorkiin.
Merrifield toimi Rockefeller-yliopistossa tohtori D. W. Woolleyn assistenttina tutkien dinukleotidien kasvuun vaikuttavia tekijöitä ja peptidien muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, joita Woolley oli tutkinut jo aiemmin. Nämä tutkimukset johtivat kiinteän kantajan synteesimenetelmään vuonna 1959.
1960-luvun puolivälissä Merrifieldin laboratorio oli syntetisoinut bradykiniinin, angiotensiinin, desamino-oksitosiinin ja insuliinin. Vuonna 1969 Merrifield ja hänen kollegansa Bernd Gutte syntetisoivat ensimmäisen kerran entsyymin RNaasi A:n. Tämä todisti entsyymien kemiallisen luonteen.