Risto Dufva

suomalainen jääkiekkovalmentaja ja entinen jääkiekkomaalivahti

Risto Juhani Dufva[3] (s. 1. toukokuuta 1963 Jyväskylä) on suomalainen entinen jääkiekon päävalmentaja, joka päätti valmennusuransa keväällä 2024 SM-liigassa pelaavassa Vaasan Sportissa. Sitä ennen hän valmensi Mikkelin Jukureita vuoteen 2018. Nuorempana hän pelasi maalivahtina.

Risto Dufva
Henkilötiedot
Syntynyt1. toukokuuta 1963 (ikä 60)
Jyväskylä
Jääkiekkoilija
Lempinimi RD
Pelipaikka maalivahti
Seura
Seura Vaasan Sport
Sarja SM-liiga
Tehtävä päävalmentaja
Valmennusura
Vuodet 1994–
Seurat SaPKo (1994–1995)
Diskos (1995–1996)
FPS (1996–1997)
Kärpät (1997–1998)
Jukurit (1998–2006)
JYP (2007–2011)
Tappara (2011–2012)
Lukko (2012–2016)
Jukurit (2016–2018)[1]
JYP (2019)[2]
GKS Katowice (2019)
Sport (2019–2024)

Dufva on voittanut valmentajana neljä Mestiksen mestaruutta sekä yhden Suomen-mestaruuden. Lisäksi hän on toiminut apuvalmentajana MM- ja olympiamitaleita voittaneessa Suomen jääkiekkomaajoukkuessa.

Suomalaisten valmentajien joukossa Dufva on poikkeuksellinen sikäli, että hänen pelaajataustansa on vaatimaton eikä hänellä ole akateemista koulutusta.[4]

Elämä ja ura muokkaa

Pelaajana muokkaa

Dufva pelasi jääkiekkoa maalivahtina pääosin Jyväskylässä. Hänen uransa alkoi Jyväskylän Lohen (nyk. D-Kiekko) joukkueessa, jossa hän toimi maalivahtina kaudet 1977–1988. Alemmilla sarjatasoilla pelanneesta Lohesta hän siirtyi pelaamaan 1-divisioonaa Espoossa tuolloin pelanneen Kiekko-Espoon riveissä kahden kauden ajan (1988–1989 ja 1989–1990). Kaudelle 1990–1991 Dufva sai paikan Jyp HT:n kakkosmaalivahtina SM-liigassa. Kunnon näyttöpaikkaa JYPissä ei kuitenkaan tullut muun muassa siksi, että Ari-Pekka Siekkinen oli tuolloin ykkösmaalivahtina.

Valmentajauran alku muokkaa

Dufva aloitti valmentajana toimimisen maalivahtivalmentajan tehtävissä. Hän toimi Jyp HT:n maalivahtivalmentajana Hannu Aravirran ja Kari Savolaisen ottaessa päävastuun kausilla 1991–1992 ja 1992–1993. JYP saavutti heidän alaisuudessaan hopean (1992) ja pronssin (1993).

Kauden 1993–1994 Dufva toimi päävalmentaja Kari Savolaisen aisaparina kakkosvalmentajana. Kauden 1994–1995 Dufva toimi SaPKO:n päävalmentajana I-divisioonassa, kunnes palasi kaudeksi 1995–1996 Jyväskylään Jyp HT:n kakkosvalmentajaksi. Savolaisen saatua potkut halusi myös Dufva erota, ja hän siirtyi valmentamaan ykkösdivisioonaan Diskosta (nyk. JYP-Akatemia).

Päävalmentajana muokkaa

Toimittuaan päävalmentajana SaPKO:ssa ja Diskoksessa Dufva sai uransa kolmannen vastuuvalmentajan paikan kaudelle 1996–1997 FPS:n joukkueesta. Ykkösdivisioonaa pelanneessa Forssan Palloseurassa hän toimi yhden kauden ajan, kunnes seuraavalle kaudelle siirtyi valmentamaan ykkösdivisioonan Oulun Kärppiä kaudelle 1997–1998.[5]

Syksyllä 1998 Dufvan kiertely päättyi hetkeksi. Hän löysi kodin ja työn Mikkelistä. Dufva alkoi valmentaa alemmilla sarjatasoilla Mikkelin Jukureita. Dufvalla oli sikäli hyvä tilanne, että hänet oli irtisanottu kesken sopimuskauden Kärpistä, joten Kärppien oli maksettava hänelle palkkaa. Ilman tätä Dufva tuskin olisi tarttunut kakkosdivisioonatasolla pelaavan joukkueen tarjoukseen. Dufva oli tekemässä Jukureista Mestiksen dynastiaa, alkuun nostamalla Jukurit Mestikseen. Jukurit voitti Mestiksen kolme ensimmäistä mestaruutta peräkkäin. Jukurit voitti vuonna 2006 ja 2013 ja pääsi karsimaan liigapaikasta Ilveksen kanssa vuonna 2013, mutta hävisi ottelusarjan 4–1.

Paluu Jyväskylään ja mestaruus muokkaa

Dufva piti välivuoden kaudella 2006–2007 ja keskittyi apuvalmentajan tehtäviin A-maajoukkueessa. Huhtikuussa 2007 JYPin omistaja Jukka Seppänen palkkasi Dufvan JYPin päävalmentajaksi ja muutosvalmentajaksi, jonka tehtäväksi tuli tehdä "säröä luutuneeseen seuratyöhön". Sopimuksen oli tarkoitus kestää vuoteen 2014.[4] Hän aloitti heti keväällä 2007 uudenlaisen organisaation rakentamisen. Mestiksessä Jukureiden kanssa pitkäjänteistä työtä tehnyt ja jyväskyläläisille hyvin tuttu Dufva valittiin rakentamaan Jyväskylään samanlaista menestystarinaa. Kausi 2007–2008 tuotti jo viidennen sijan ja nousun takaisin liigan eliittiin, mutta kausi 2008–2009 tuotti JYPille ja Dufvalle ensimmäisen Suomen mestaruuden. Kolmas kausi 2009–2010 päättyi JYPin pronssimitalijuhliin[6].

Jyväskylään palattuaan Dufva sanoi, että hänellä on vain yksi "heikkous": "Olen tottunut voittamaan." JYP nousi Dufvan aikana valtakunnan eliittiin. JYP voitti runkosarjan kolmannen kerran peräkkäin keväällä 2011.

Siirtyminen Tapparaan muokkaa

JYP ja Dufva purkivat sopimuksen syyskuussa 2011.[7] Syynä olivat ristiriidat, joiden vuoksi joukkueenjohtaja Ari-Pekka Siekkinen siirtyi keväällä 2011 KalPaan. Yleisölle ero oli yllätys, mutta ei seurajohdolle ja Dufvalle, kun luottamus oli kadonnut molemmin puolin. Jo keväällä 2009 Dufva oli tuntenut itsensä ulkopuoliseksi, mutta lopullisesti tilanne kiristyi, kun joukkue jäi neljänneksi. Joukkueelle tärkeä tähti Jarkko Immonen lähti vuonna 2009 kesken sopimuksensa Venäjälle KHL-liigaan.[4]

Keväällä 2012 Risto Dufvan valmentama Tampereen Tappara jäi pudotuspelien ulkopuolelle; siihen asti hänen joukkueensa olivat SM-liigassa aina yltäneet pudotuspeleihin.[8]

Maajoukkuetehtävät muokkaa

Risto Dufvalla on kokemusta monista maajoukkuetehtävistä. Hän on vuosina 1995–2005 ollut Suomen jääkiekkoliiton tehtävissä eri juniorimaajoukkueiden valmennuksessa. Vuodesta 2005 Dufva toimi A-maajoukkueen apuvalmentajana kevääseen 2010 asti. Keväällä 2010 Dufva ilmoitti aikapulaan vedoten jäävänsä sivuun maajoukkueen tehtävistä. [9][10]

Saavutukset valmentajana muokkaa

  • Mestiksen paras valmentaja kaudella 2000–2001
  • Mestiksen mestaruus Mikkelin Jukureissa 2001, 2002, 2003 ja 2006
  • Olympiahopea 2006 ja -pronssi 2010 (kakkosvalmentajana)
  • MM-pronssi 2006 ja -hopea 2007 (kakkosvalmentajana)
  • SM-liigan runkosarjan voitto 2009, 2010 ja 2011 JYP:issä
  • Suomen mestaruus 2009 JYP:issä
  • SM-pronssia 2014 Lukossa
  • Kalevi Numminen -palkinto 2008–2009

Seurat valmentajana muokkaa

Päävalmentajana muokkaa

Edeltäjä:
?
SaPKon päävalmentaja, I Divisioona
1994–1995
Seuraaja:
?
Edeltäjä:
?
Diskoksen päävalmentaja
1995–1996
Seuraaja:
?
Edeltäjä:
?
FPS:n päävalmentaja, I Divisioona
1996–1997
Seuraaja:
?
Edeltäjä:
?
Kärppien päävalmentaja, I Divisioona
1997–1998
Seuraaja:
?
Edeltäjä:
?
Jukureiden päävalmentaja, II Divisioona, Suomi-Sarja ja Mestis
1998–2006
Seuraaja:
Reijo Ruotsalainen
Edeltäjä:
Matti Alatalo
JYPin päävalmentaja
2007–2011
Seuraaja:
Jyrki Aho
Edeltäjä:
Sami Hirvonen
Tapparan päävalmentaja
2011–2012
Seuraaja:
Jukka Rautakorpi
Edeltäjä:
Rauli Urama
Lukon päävalmentaja
2012–2016
Seuraaja:
Juha Vuori
Edeltäjä:
Lauri Merikivi
Jypin päävalmentaja
2019
Seuraaja:
Pekka Tirkkonen

Jonain muuna valmentajana muokkaa

  • 1991–1992 JYP mv-valmentaja, SM-liiga
  • 1992–1993 JYP mv-valmentaja, SM-liiga
  • 1993–1994 JYP apuvalmentaja, SM-liiga
  • 1995–1996 JYP apuvalmentaja, SM-liiga

Yksityiselämä muokkaa

Dufvan perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta.[11]

Dufva asuu perheineen Mikkelissä. Hän on kokoomuksen listalta Mikkelin kaupunginvaltuutettu[12] mutta ei puolueen jäsen. Ammatiltaan Dufva on lihanleikkaaja. Hänet tunnetaan myös ravien ja kirjallisuuden ystävänä.[4]

Lähteet muokkaa

  1. https://jukurit.fi/fi-fi/article/etusivu/risto-dufva-ei-jatka-jukurien-paavalmentajana/2127/
  2. https://www.jypliiga.fi/2019/01/risto-dufva-loppukaudeksi-jypin-paavalmentajaksi/
  3. https://verokone.hs.fi/henkilo/1963Dufva%20Risto%20Juhani
  4. a b c d Ari Pusa, Muutosvalmentaja sai lähteä, Helsingin Sanomat 21.9.2011 sivu B 8
  5. Jukka Torvinen (päätoim.): Jääkiekko 2010–2011: Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu. Tampere: Egmont, 2010. ISBN 978-952-233-198-4.
  6. Risto Dufva Ylelle: Kaikki ei ole sitä miltä näyttää Helsingin Sanomat. 28.9.2011. Viitattu 28.9.2011.
  7. JYPin ja Risto Dufvan tiet eroavat! YLE Urheilu. Viitattu 20.9.2011.
  8. Jari Perkiö: Siivousmies lähti. IS Urheilu, 14.3.2012, s. 7.
  9. Dufva Leijonien kakkosvalmentajaksi, Mtv3.fi
  10. Dufva jää sivuun maajoukkuetehtävistä, Yle
  11. Tämä mies. Tosissaan, Keskisuomalainen.
  12. Mikkeli.fi, kaupunginvaltuuston kokoonpano

Aiheesta muualla muokkaa

Edeltäjä:
Petri Matikainen
Kalevi Numminen -palkinnon voittaja
2009
Seuraaja:
Kai Suikkanen