Rikkakasvit eli rikkaruohot ovat kasveja, jotka kasvavat paikoissa, joissa niiden ei haluta kasvavan. Viljelysmailla rikkakasvit ovat yleensä viljelyä haittaavia ja vaikeasti torjuttavia kasveja. Rikkaruohot ovat ruohovartisia kasveja, mutta rikkakasveihin sisältyvät myös puuvartiset kasvit eli esimerkiksi pensaat.

Monet rikkakasvit ovat alkujaan kasvaneet vain suppealla alueella maailmassa, mutta ihminen on tahtomattaan tullut levittäneeksi niitä laajalle. Monien tavallisten rikkakasvien siemenet muistuttavat viljelyskasvien siemeniä siinä määrin, että niitä on vaikea näistä erottaa. Niitä kulkeutuu myös ajoneuvojen pyöriin ja ihmisten kenkiin tarttuneina.

Rikkaruohot voidaan jakaa siemenrikkaruohoihin, jotka ovat yksivuotisia, ja juuririkkaruohoihin, jotka ovat monivuotisia. Edelliset lisääntyvät vain siemenistä, mutta ne leviävät herkästi kaikkialle. Juuririkkaruohot eivät yhtä helposti leviä uusille kasvupaikoille, mutta sieltä, missä niitä jo kasvaa, niitä on erityisen vaikea saada hävitetyiksi.

Haitat ja hyödyt muokkaa

Rikkakasveista aiheutuu viljelyksille ja karjataloudelle monenlaisia haittoja. Ne imevät maasta vettä ja viljelyskasveille tarkoitettuja lannoitteita. Jos ne kasvavat viljelyskasveja korkeammiksi, ne voivat estää niiltä myös valon saannin. Ne voivat myös tukkia peltotöissä käytettyjä työkoneita. Monet niistä edistävät myös tuhohyönteisten leviämistä. Lisäksi muutamat rikkakasvit ovat viljelyskasvien lähisukulaisia ja voivat risteytyäkin niiden kanssa pilaten siemensadon. Jos rikkakasveja ei torjuta, ne voivat helposti syrjäyttää paikalta viljelyskasvit kokonaan. Varsinkin puutarhaviljelyksessä sato saatetaankin menettää kokonaan, jos niitä ei torjuta. Osa rikkakasveista sisältää karjalle myrkyllisiä aineita ja on siten haitallisia laiduntaville eläimille aiheuttaen erilaisia sairauksia ja myrkytyksiä eläimille, jos ne syövät kyseisiä kasveja.

Toisaalta rikkakasveista saattaa kyllä olla joissakin asioissa hyötyäkin, mikäli niitä kasvaa vain vähän. Muutamat niistä kelpaavat rehuksi tai lääkekasveiksi. Useita voidaan kukkiensa vuoksi pitää kauniinakin. Esimerkiksi komealupiinia monet pitävät kauniina, mutta monet taas haluavat hävittää sen heti.[1] Yleensä rikkakasveista aiheutuvat haitat ovat kuitenkin hyötyjä suuremmat.

Torjunta muokkaa

Rikkaruohoja voidaan torjua kemiallisesti, mekaanisesti ja biologisesti. Rikkakasvien vanhin torjuntakeino on käsin kitkeminen. Niiden leviämistä pyritään estämään myös erilaisten siementen lajittelukoneiden avulla. Nykyään niiden torjumiseksi kuitenkin käytetään myös runsaasti torjunta-aineita. Rikkakasvien hävittämiseen tarkoitettuja torjunta-aineita sanotaan herbisideiksi. Suomessa esiintyvistä rikkakasveista haitallisimpana pidetään yleisesti hukkakauraa, jonka torjumisesta on Suomessa ja useissa muissakin maissa säädetty erityinen laki.

Rikkaruohoja voidaan torjua myös kuumakäsitelyllä Noin sata-asteinen vesi tuhoaa rikkakasvit noin neljäksi viikoksi[2]. Kuumaan veteen lisätään maissisokeria jotta neste vaahtoaisi, jolloin vaahto ehtii vaikuttaa kasviin pitempään kuin pelkkä neste. Kuumavesi-maissisokerikäsittely on glyfosaatilla myrkyttämistä kalliimpaa, koska Suomen olosuhteissa kuumavesikäsittely täytyy tehdä kolmesti kesässä.[3]

Esimerkkejä muokkaa

Siemenrikkaruohoja muokkaa

Juuririkkaruohoja muokkaa

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

Kirjallisuutta muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa