Riihimäen rautatieasema

rautatieasema Riihimäellä
Riihimäki
Perustiedot
Lyhenne Ri
Rataosa Helsinki–Riihimäki
Riihimäki–Tampere
Riihimäki–Lahti
Ratakilometri 71+410[1]
Sijainti 60°44′07″N, 024°46′52″E
Osoite Asemanaukio, 11130 Riihimäki
Etäisyydet Helsinki 71,4 km
Hyvinkää 12,6 km
Ryttylä 9,5 km
Tampere 115,9 km
Hikiä 8 km
Lahti 58,7 km
Kouvola 120,1 km
Avattu 1862
Liikenne
Käyttäjiä lähiliikenne: 5 018/arkivrk (2014) [2]
yhteensä: 878 700 (v. 2019) [3]
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Kaukoliikenne Helsinki–Tampere, Helsinki–Pori, Helsinki–Jyväskylä–Pieksämäki, Helsinki–Kolari, Helsinki–Rovaniemi/Kemijärvi
Lähijunat T D R G
Vaihtoyhteydet Riihimäen paikallisliikenteen bussit sekä matkakeskukselta lähtevät kaukoliikenteen linja-autovuorot
Matkustajalaituri(t)
Korkeus 26,5 cm [4]
Lyhin ja pisin pituus 392 m [4]
Pinnoite Asfaltti
Laiturinäytöt 9 kpl [4], 2 kpl raiteille 1, 4 ja 5;
1 kpl raiteille 7, 8 ja 11
Asemarakennus
Lipunmyynti R-kioski, automaatti
Hissejä 2
Ratapiha
Raiteisto 6 laituriraidetta (raiteet 1, 4, 5, 7, 8 ja 11)
5 ohittavaa raidetta
Aiheesta muualla
Aseman laiturialuetta.
Aseman laiturialuetta.

Riihimäen rautatieasema (lyh. Ri) on Suomen rataverkon liikennepaikka Riihimäen kaupungissa.

Historia muokkaa

Riihimäen rautatieasema on yksi vuonna 1862 avautuneen Helsinki–Hämeenlinna-radan alkuperäisistä liikennepaikoista. Alun perin asemarakennus suunniteltiin rakennettavan tiilestä, koska se oli Turengin ja Hämeenlinnan kanssa ehdolla Pietarin radan risteysasemaksi. Risteysaseman sijainnin jäätyä kuitenkin epävarmaksi asema suunniteltiin lopulta puusta. Radanrakennuksen taloudellisista vaikeuksista johtuen asema jäi rakentamatta, vaikka perustukset olivatkin jo valmiina. Rautatien avautuessa Riihimäellä oli tavaramakasiini, vesitorni, puuvaja sekä laiturikatos.[5]

Pietarin rata päätettiin lopulta vuonna 1867 rakentaa Riihimäen kautta sopivan maaston sekä sotilaallisten syiden takia. Ensimmäinen varsinainen asemarakennus Riihimäelle tuli seuraavana vuonna, kun Hyvinkäältä siirrettiin työpäällikön asuinrakennus, jota laajennettiin kaksikerroksisella lisäsiivellä. Myöhemmin rakennusta laajennettiin useaan otteeseen tilan kasvattamiseksi ja uusien toimintojen lisäämiseksi.[5] Vuonna 1869 valmistuivat Riihimäen kaksi puoliympyränkaaren muotoista veturitallia. Tallipaikkoja niissä on 24.[6]

Nykyinen asemarakennus oli alkuperäisissä suunnitelmissa tarkoitus sijoittaa keskelle ratapihaa, mutta siitä luovuttiin kalliin hinnan vuoksi. Lopulta Thure Hellströmin suunnittelema funktionalistinen rakennus valmistui entisen paikalle vuonna 1935.[5]

Syyskuussa 2006 avattiin Lahden oikorata, jolloin Riihimäen kautta aiemmin kulkeneet Kouvolan ja Helsingin väliset kaukojunat sekä Venäjän junat siirtyivät kulkemaan uutta oikorataa pitkin Helsinkiin helpottaen samalla Riihimäen aseman ruuhkaista liikennettä.

Rautatieaseman asemalaituri.

Rautatieaseman eteläpuolelle avattiin matkakeskus huhtikuussa 2009. Samassa yhteydessä myös asemarakennuksen sisätiloja peruskorjattiin.[7] Riihimäen lipunmyynti lakkautettiin vuoden 2016 alusta,[8] mutta matkalippuja voi edelleen ostaa lippuautomaateista sekä asemarakennuksen R-kioskista.

Asemaremontti muokkaa

Riihimäen henkilöratapihalla on ollut vuodesta 2018 alkaen käynnissä uudistustyöt, joiden yhteydessä muun muassa laiturit korotetaan ja laiturikatokset, hissit sekä valaistus uusitaan.[9] Aseman itäpuolelle rakennettiin myös väliaikainen laituri (raide 11) Lahden suunnan G-junia varten.

Kolmannen laiturin (raiteet 7–8) korottaminen alkoi kesäkuussa 2019[10] ja valmistui syyskuussa.[11] Tämän jälkeen alkoi ensimmäisen laiturin korottaminen[12], joka valmistui joulukuussa 2019.[13] Korotustöiden yhteydessä laiturille rakennettiin myös sieltä aiemmin puuttunut hissi. Toisen laiturin (raiteet 4–5) korottaminen alkoi kesäkuussa 2020[14] ja se valmistui lokakuussa. Asematunneli remontoitiin vuonna 2021.[15] Riihimäen kaupunki hankki tunneliin uutta mediataidetta.

Riihimäen–Lopen rautatie muokkaa

Riihimäen–Lopen rautatie oli vuonna 1907 tehtailija H. G. Paloheimon rakentama 600 mm:n raideleveydellä ollut kapearaiteinen rautatie Riihimäen rautatieasemalta Lopen Kesijärvelle.

Rata oli alun perin Paloheimo-yhtiön tavarankuljetuksiin tarkoitettu hevosvetoinen rillirata, mutta vuonna 1911 se purettiin ja rakennettiin uudelleen järeämmillä kiskoilla. Radan uusimisen yhteydessä radalle hankittiin kaksi höyryveturia, jolloin alkoi myös aikataulunmukainen henkilöliikenne.

Henkilöliikenteen lisäksi rautatie palveli Santajärven ja Kesijärven sahoja, tiilitehdasta, sekä välitti muuta rahtia. Radalla oli liikennettä vuoteen 1952, jonka jälkeen se purettiin.

Rata alkoi Riihimäen rautatieaseman lännenpuoleiselta sivulta ja jatkui siitä nykyisiä Paloheimonkatua Kulmalan Puistokadulle ja siitä edelleen Riihimäen lasitehtaan ohi länteen. Kapearaiteinen rata toi Riihimäen asemalle jonkin verran henkilöliikennettä ja rahdin siirtokuormausta.

Hotelli muokkaa

Riihimäen–Lopen rautatien omistaja H. G. Paloheimo omisti yhdessä Valtionrautateiden kanssa Riihimäen asemaa vastapäätä hotellin, joka oli rakennettu vuonna 1878. Vuoden vanhana hotelli paloi, mutta uudelleen rakennettuna se palveli aseman läpi kulkevia matkustajia usealla eri nimellä vuoteen 1943 asti, jonka jälkeen siitä tuli Paloheimo-yhtiön pääkonttori.

Matkustajaliikenne ja vaihtoyhteydet muokkaa

Lähijunaliikennettä palvelevat Riihimäen rautatieasemalla pääkaupunkiseudun lähiliikennejunista R T D sekä Riihimäki–Lahti-lähijunaliikenteen G.

Tämän lisäksi asemalla pysähtyy osa Helsingin ja Tampereen välisistä kaukojunavuoroista. Vaihdottomia kaukojunayhteyksiä on Helsinkiin, Tampereelle, Poriin, Jyväskylään ja Pieksämäelle sekä yhden vuoron verran Vaasaan, Ouluun, Kokkolaan ja Kuopioon.[16] Asemalla pysähtyvät myös yöjunat Kolariin, Rovaniemelle ja Kemijärvelle.

Rautatieasemalta on myös yhteys Riihimäen paikallisliikenteen linja-autoihin:[17]

  • 1 Sairaala – Rautatieasema – Pohjankorpi
  • 2 Merkos – Rautatieasema – Tienhaara
  • 3 Pohjankorpi – Rautatieasema – Merkos
  • 4 (4A/4B) Vasikkahaka – Rautatieasema – Sairaala
  • 5 Rautatieasema – LasitehtaantieParmala – Hirvijärventie (– Vähäjärventie)
  • 6 Rautatieasema – Kalevankatu – Parmala – Paalijärventie (– Kenkiäntie/Vatsiantie)
  • 7 Metsäkorpi – Rautatieasema – Vasikkahaka
  • 8 Korttionmäki – Matkakeskus – Tienhaara
  • 9 Kumpula – Rautatieasema – Sairaala
  • 10 Rautatieasema – Kalevankatu – Parmala – Meijerintie – Herajoki
  • Kutsuohjattuun joukkoliikenteeseen perustuva R-kyyti

Läheiseltä matkakeskukselta on yhteys seutu- ja kaukoliikenteen linja-autoihin. Matkakeskukselta liikennöi muun muassa Hämeenlinnan seudun joukkoliikenteen vuoroja Tervakoskelle ja Hämeenlinnaan [18] sekä Pekolan Liikenteen vuoroja Lopelle.[19] Matkakeskukselta liikennöidään myös junia korvaavia linja-autoja.

Junien lähtöraiteet muokkaa

Riihimäen matkakeskus joulukuussa 2017.

Normaalioloissa junat käyttävät Riihimäen rautatieasemalla seuraavia raiteita:

Raide Raiteelta liikennöivät junat
1 Kaukojunat, T-junat sekä osa R-junista Helsinkiin.
4 Kaukojunat sekä muutama R-juna Tampereelle.
5 D-junat ja osa R- ja T-junista Helsinkiin sekä R-junat Tampereelle.
7 Eräät R- ja G-junat sekä aamun ensimmäinen D-juna

Helsinkiin käyttävät tätä raidetta.

8 G-junat Lahteen.

Raiteilla 2, 3 ja 6 ei ole laituria ja niitä käyttävät aseman ohittavat junat. Aseman itäpäähän Peltosaaren puolelle on raiteelle 11 rakennettu väliaikainen laituri, jota osa Lahden G-junista käytti Riihimäen asemaremontin aikana, kun uudistustyöt aiheuttivat muutoksia junien lähtöraiteisiin.[20]

Lähteet muokkaa

  1. Rautateiden verkkoselostus 2017, s. 78. Liikennevirasto, 2015. Verkkojulkaisu (PDF) (viitattu 19.9.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lr_2015_lahiliikenteen_uudet_web.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Tietopyyntö tietopyynto.fi. Viitattu 8.5.2022.
  4. a b c Rautateiden verkkoselostus 2013, s. LIITE 2 / 28 (37) & LIITE 12 / 4 (6). Helsinki: Liikennevirasto, 2011. Liikenneviraston väylätietoja 2/2011. ISBN 978-952-255-735-3 (pdf) ISSN 1798-8284 (pdf). Selostuksen verkkoversio (PDF) (viitattu 21.6.2012). (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. a b c Iltanen, Jussi: ”4. Päärata”, Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat, s. 65-67. Karttakeskus, 2009. ISBN 978-951-593-214-3.
  6. Kankaansydän, Anu: Aseman seudun suunnittelu mutkistuu Riihimäellä – VR tarvitsee veturitalleja vielä vuosia ellei vuosikymmeniä Hämeen Sanomat. 8.10.2018. Viitattu 28.4.2023.
  7. Riihimäen matkakeskus avattiin riihimaki.fi. 1.4.2009. Viitattu 20.6.2010.
  8. http://www.hs.fi/kotimaa/a1448852705731
  9. https://vayla.fi/helsinki-riihimaki/tyot-riihimaen-alueella#.XQJREIIzbIU vayla.fi, viitattu 13.6.2019
  10. http://vaunut.org/kuva/133161?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019.
  11. http://vaunut.org/kuva/134936?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019
  12. http://vaunut.org/kuva/134938?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019.
  13. http://vaunut.org/kuva/136438?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019.
  14. http://vaunut.org/kuva/140613?s=1, vaunut.org, viitattu 14.10.2019.
  15. Asematunnelin remontti alkaa 11. tammikuuta Riihimäellä - tulossa uusi yhteys Peltosaareen ja entistä parempi pyörätie - Aamuposti, aamuposti.fi, julkaistu 15.12.2020, viitattu 16.12.2020.
  16. VR Kaukoliikenteen aikataulut 15.8.2022 - 10.12.2022, viitattu 2.10.2022.
  17. R-liikenne - Riihimäen paikallisliikenteen syysaikataulu 9.8.-31.12.2023, riihimaki.fi, viitattu 11.8.2023.
  18. Pysäkki - Riihimäki Matkakeskus - Hämeenlinnan joukkoliikenne, reittiopas.hameenlinna.fi, viitattu 2.10.2022.
  19. Pekolan Liikenteen aikataulut - Loppi, Riihimäki, Hyvinkää, Tervakoski, Helsinki 10.8 alkaen (Arkistoitu – Internet Archive), pekolanliikenne.fi, viitattu 2.10.2022.
  20. http://vaunut.org/kuva/131679?s=1 vaunut.org, viitattu 13.6.2019

Aiheesta muualla muokkaa