Ridvanin puutarha
Ridvanin puutarha (kirjaimellisesti suomeksi ”Paratiisin puutarha”) oli Irakissa Tigrisjoen varrella lähellä Bagdadia sijainnut puutarha. Bahai-uskonto pitää puutarhan paikkaa pyhänä, sillä heidän mukaansa perustajaprofeetta Baha’ullah viipyi paikalla 12 päivää, 21. huhtikuuta – 2. toukokuuta 1863. Tällöin osmanit olivat karkottaneet Baha’ullahin Bagdadista, mutta hän ei ollut vielä aloittanut matkaansa Istanbuliin. Bahaiden mukaan Baha’ullah sai jumalallisen ilmestyksen, jonka mukaan hän oli Babin mainitsema ”Se, jonka Jumala tuo esiin”. Hänen väitetään kertoneen asiasta lähipiirille samana vuonna, mutta julkinen ilmoitus tuli vasta kolme vuotta myöhemmin.
Baha’ullah ilmoitti jumalallisesta ilmoituksestaan julkisesti vuonna 1866.[1] Hänen ilmoituksen jälkeen liike hajosi kolmeen osaan: enemmistön Baha’ullahin kannattajiin, vähemmistön Subh-i azalin kannattajiin (azalit) sekä neutraaleihin (bayanit). Viimeksi mainittu hajosi pian. Bahait ja azalit joutuivat pysymään viranomaisten vuoksi Edirnessä vuoteen 1868 asti. Tällöin valtaosa bahaista siirrettiin Akkoon, kun vastaavasti azalit siirrettiin Kyprokselle.[2]
Nykyisin bahait viettävät vuosittaista kaksitoista päiväistä Ridvan-juhlaa. Ridvanin puutarhan paikalla sijaitsee nykyään sairaala.
Lähteet muokkaa
- Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin monimuotoisuus. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-749-8.
Viitteet muokkaa