Reynaldo Bignone
Reynaldo Benito Bignone (21. tammikuuta 1928 Morón, Argentiina – 7. maaliskuuta 2018[1]) oli argentiinalainen kenraali ja maan presidentti 1982–1983. Hän oli Argentiinan viimeinen sotilasdiktaattori. Vuonna 2010 Bignone tuomittiin 25 vuoden vankeusrangaistukseen ihmisoikeusrikoksista.
| Reynaldo Bignone | |
|---|---|
 Reynaldo Bignone |
|
| Argentiinan presidentti | |
|
1. heinäkuuta 1982 – 9. joulukuuta 1983
|
|
| Edeltäjä | Alfredo Oscar Saint Jean |
| Seuraaja | Raúl Alfonsín |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. tammikuuta 1928 Morón, Argentiina |
| Kuollut | 7. maaliskuuta 2018 (90 vuotta) |
| Tiedot | |
 Nimikirjoitus |
|
Sotilaasta presidentiksi muokkaa
Bignone toimi Argentiinassa pahamaineisen kidutusleirin toiseksi korkeimpana johtajana 1976–1978.[2] Buenos Airesin lähellä sijaitsevan Campo de Mayon sanotaan olleen Argentiinan likaisen sodan suurin kidutusleiri.[3]
Bignone nousi Argentiinan presidentiksi epäonnistuneen Falklandin sodan jälkeen.[4] Presidentti Leopoldo Galtieri ilmoitti kesäkuussa 1982 kansalle Argentiinan tappiosta sodassa. Hän oletti, että kansa tukisi häntä brittiläisvastaisen sanoman ansiosta. Galtieri vakuutti, että Argentiina ei koskaan luovu vaatimuksistaan Falklandinsaaria kohtaan. Kansa alkoi kuitenkin osoittaa vastustustaan sotilasjunttaa kohtaan. Argentiinan sotilasjohto vaati lopulta 17. kesäkuuta Galtieria eroamaan. Armeijan komentaja Cristino Nicolaides ilmoitti, että Bignonesta tulee maan uusi presidentti.[5] Samalla juntta suostui palauttamaan Argentiina takaisin demokraattiseen hallintoon.[4]
Bignone kohtasi kolme suurta haastetta presidenttiytensä aikana. Hänen piti löytää helpotusta surkealle taloustilanteelle, jossa inflaatio oli lähes 200 %. Bignone piti saada myös armeija vallasta siten, että sen ei tarvinnut kohdata ihmisoikeusjärjestöjen iskua. Lisäksi hänen tavoitteena oli järjestää tulevat vaalit ja siirtää Argentiina takaisin siviilihallinnon aikaan.[5] Bignone asetti lopulta presidentinvaalin lokakuulle.[6] Juntta hajotettiin 5. joulukuuta, ja Bignone luovutti vallan Raúl Alfonsínille 10. joulukuuta.[7]
Vankeustuomiot muokkaa
Argentiinan korkein oikeus kumosi vuonna 2005 lain, joka antoi likaisen sodan aikaisille ihmisoikeusrikollisille armahduksen.[3] Bignone pidätettiin maaliskuussa 2007.[8] Huhtikuussa 2010 Bignone ja kuusi muuta virkamiestä tuomittiin 56 murha-, kidnappaus- ja kidutustapauksesta vankeuteen. Bignone sai 25 vuotta vankeutta sieppausten ja kidutusten määräämisestä.[2]
Huhtikuussa 2011 Bignonelle langetettiin elinkautinen vankeustuomio ihmisoikeusrikkomuksista, jotka tapahtuivat maata hallinneen sotilasjuntan aikana vuosina 1976–1983. Bignonen katsottiin olevan vastuussa muun muassa raskaana olevien naisten sieppauksista ja surmista.[9] Joulukuussa hän sai 15 vuoden lisätuomion salaisen kidutuskeskuksen perustamisesta.[10]
Lähteet muokkaa
- Lewis, Daniel K.: The History of Argentina. Palgrave Macmillan, 2003. ISBN 1403962545. Google-kirjat (viitattu 21.4.2010). (englanniksi)
- Lewis, Paul H.: Guerrillas and Generals: The "Dirty War" in Argentina. Greenwood Publishing Group, 2002. ISBN 0275973603. Google-kirjat (viitattu 21.4.2010). (englanniksi)
Viitteet muokkaa
- ↑ Argentina's Last Ex-Dictator Bignone Dies at Age 90
- ↑ a b Argentiinan viimeinen diktaattori tuomittiin vankilaan YLE Uutiset. 21.4.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 21.4.2010.
- ↑ a b Argentina ex-dictator Gen Bignone jailed for 25 years BBC News. 21.4.2010. BBC. Viitattu 21.4.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Lewis, Daniel; s. 149
- ↑ a b Lewis, Paul; s. 192
- ↑ Lewis, Paul; s. 192-193
- ↑ Lewis, Paul; s 195
- ↑ Argentine ex-military ruler held BBC News. 9.3.2007. BBC. Viitattu 21.4.2010. (englanniksi)
- ↑ Argentiinan viimeiselle diktaattorille elinkautinen Yle uutiset. 15.4.2011. Yle. Viitattu 15.4.2011.
- ↑ Argentiinan viimeinen diktaattori tuomittiin jälleen vankeuteen Yle uutiset. 30.12.2011. Yleisradio. Viitattu 30.12.2011. [vanhentunut linkki]