Rescuekoira

Rescuekoira (engl. rescue, pelastaminen, pelastus) on koira, joka on sijoitettu uuteen kotiin oltuaan ensin koditon. Koira voi joutua kodittomaksi entisen omistajan hylkäämisen tai kaltoinkohtelun vuoksi. Tyypillisiä syitä koiran hylkäämiseen ovat esimerkiksi omistajan sairaus, vanhuus, ero, asumistilanteen muutos tai taloudelliset ongelmat. Koira voi myös syntyä kodittomaksi, jolloin siitä voi tulla rescuekoira kun se on löydetty, otettu kiinni ja toimitettu uuteen kotiin tai löytöeläintarhalle.

Viipurista Suomeen adoptoitu rescuekoira

Kodittomien koirien auttamiseksi on perustettu lukuisia järjestöjä, jotka pyrkivät huolehtimaan koirista ja etsimään niille uusia koteja. Tyypillisesti järjestöt pyrkivät parantamaan koirien elinolosuhteita löytöeläintarhoilla, vähentämään kodittomien koirien määrää sterilointien ja valistuksen avulla sekä välittämään koiria uusiin loppuelämän koteihin. Monet rescuekoirajärjestöt toimivat yli valtiorajojen toimittaen koiria maista, joissa kodittomia koiria on paljon, uusiin koteihin maihin joissa katukoiraongelmaa ei ole. Järjestöjen vapaaehtoiset ottavat koiria myös väliaikaiseen kotihoitoon ennen kuin niille löydetään lopullinen koti.

Rescuekoirat Suomessa

Useimmat rescuekoirat adoptoidaan suomalaisiin koteihin ulkomaisilta löytöeläintarhoilta

Ulkomaisia rescuekoiria tuovat Suomeen yksityishenkilöt ja rescueyhdistykset. Yhdistykset tuovat koirista valtaosan. EU-alueelta koiria tuotaessa viranomaisvaatimuksista tärkeimmät ovat rabiesrokote, heisimatolääkitys ekinokokin torjumiseksi, tunnistusmerkintä ja kaupallisessa tuonnissa virkaeläinlääkärin tarkastus enintään 48 tuntia ennen matkaa sekä eläimen tietojen merkitseminen TRACES-tietokantaan.

Vuonna 2012 tehdyssä kyselyssä, johon vastasi 386 suomalaista rescuekoiran omistajaa yhteensä 467 koiran osalta, koirien yleisimmät alkuperämaat olivat Espanja, Viro, Venäjä ja Romania. Yli 90 % koirista oli tuotu Suomeen jonkin rescuekoirajärjestön kautta. Tavallisimmin ulkomailta adoptoidaan nuoria koiria: yli puolet koirista oli tuotu Suomeen alle 2-vuotiaina.

Rescuekoirajärjestöt

Ruokavirasto määrittää, että valvonnan vuoksi kaikkien yhdistysten, jotka tuovat rescuekoiria Suomeen, tulee rekisteröityä virastoon eläinten kaupalliseksi maahantuojaksi. Alla on lueteltu Suomeen rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka ovat rekisteröityneet Ruokavirastoon sekä TRACES-järjestelmään ja tuovat rescuekoiria Suomeen määräysten mukaisesti.

Koirien alkuperämaa	Suomalainen yhdistys
Bosnia, Kosovo	Balkanin koirat ry
Bulgaria	Kodittomat Bulgarian Koirat ry
Espanja	Auringonkoirat ry, Autetaan Eläimiä ry, Costa Blancan rescuekoirat ry, Galgos del Fénix ry, Kodittomat Espanjan Koirat ry, Los Perros de Andalucia en Finlandia ry
Kroatia	Pelastetaan Koirat ry
Kypros	Kyproskoirat ry
Liettua	Pet Rescue Finland ry
Romania	Kodittomien Koirien Ystävät ry, Rescueyhdistys Kulkurit ry
Serbia	Nobody’s dog Suomi-Serbia ry
Suomi, Viro	Rekku Rescue ry
Venäjä	Elämä koirille ry, Venäjän Katukoirat ry, Viipurin Koirat ry

Syitä rescuekoiran ottamiseen

Kodittomia koiranpentuja Venäjällä

Katukoiraemo pentuineen Odessassa Ukrainassa

Rescuekoiran adoptoiminen voidaan nähdä eläinsuojelutekona, sillä kodittomien koirien elinolosuhteet kaduilla ja löytöeläintarhoilla ovat usein huonot. Koirat voivat kärsiä aliravitsemuksesta, kylmyydestä ja taudeista, ja ne ovat alttiita liikenneonnettomuuksille ja väkivallalle. Ennen tarhalle päätymistään koirat ovat saattaneet joutua pahoin kaltoinkohdelluiksi. Esimerkiksi espanjanvinttikoiria eli galgoja hylätään yleisesti Espanjassa metsästyskauden loppuessa ja tapetaan julmilla tavoilla kuten hirttämällä.

Lähes 500 Suomeen tuotua rescuekoiraa kattavassa kyselyssä valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä koiraansa ja yli 90 prosenttia oli valmis harkitsemaan toisenkin rescuekoiran ottamista. Selvästi yleisimpiä syitä rescuekoiran ottamiselle olivat halu auttaa ja hyvät kokemukset rescuekoirista. Useat vastaajat eivät halunneet tukea rotukoirien jalostusta ja olivat siksi päätyneet rescuekoiraan. Tutkimuksessa rescuekoiran adoptoineet jakautuivat kahteen ryhmään: niihin, jotka kantoivat huolta kodittomista koirista ja halusivat auttaa, sekä niihin, joiden ensisijainen motiivi oli halu ottaa koira. Jälkimmäisen ryhmän kohdalla rescuekoiran adoptoimispäätökseen voi vaikuttaa myös edullisten sekarotuisten koirien vähäinen tarjonta Suomessa.

Rescuekoirien terveys ja luonne

Ruokaviraston mukaan löytöeläinten tuonnissa on vaarana eläintautien leviäminen Suomeen. Ihmisellekin vaarallisia tauteja, joiden leviämistä tuontimääräyksillä erityisesti pyritään rajoittamaan, ovat rabies ja ekinokokkoosi. Koirat voivat tuoda Suomeen myös muita tarttuvia tauteja, joiden tutkimista ei vaadita tuonnin yhteydessä, esimerkiksi penikkatautia, parvovirusripulia, leishmaniaa ja sydänmatotautia.

Huolta on herättänyt myös antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviäminen rescuekoirien mukana. Jopa joka toisen Venäjältä tulleen rescuekoiran on havaittu kantavan antibioottiresistenttiä ESBL-bakteeria, joka voi tarttua myös ihmiseen. Bakteerin kantajuus itsessään ei ole vaarallista perusterveelle koiralle, mutta bakteerin aiheuttamia tulehduksia saattaa olla vaikea hoitaa. Bakteeri voi poistua itsestään koiran tai ihmisen elimistöstä, ja useat ESBL-bakteerin kantajiksi todetut koirat ovat muutaman kuukauden kuluttua maahantulosta antaneet puhtaan näytteen, joskaan yksi negatiivinen näyte ei vielä riitä varmistamaan bakteerin poistumista koiran elimistöstä. Antibioottiresistentit bakteerit ovat viime vuosina yleistyneet Suomessa myös muista syistä, esimerkiksi lisääntyneen ulkomaanmatkailun seurauksena: noin kolmasosa Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa tai Latinalaisessa Amerikassa matkailevista saa ESBL-tartunnan.

Rescuekoirilla voi olla taustallaan kaltoinkohtelua ja siitä johtuvia käytösongelmia sekä pentuajan puutteellisesta sosiaalistumisesta johtuvaa arkuutta ja epävarmuutta. Suomalaisia rescuekoiria kartoittaneessa kyselytutkimuksessa omistajat kuvailivat rescuekoiriensa luonnetta useimmin sanoilla ihmisystävällinen, koiraystävällinen, hiljainen, aktiivinen, rauhallinen, leikkisä, miellyttämishaluinen ja ihmisarka. Ihmisaggressiivisuutta esiintyi omistajien kertoman mukaan 2 %:lla ja koira-aggressiivisuutta 7 %:lla koirista. Yli puolet koirista oli omistajien kokemuksen mukaan reipastunut ja rohkaistunut maahantulon jälkeen.

Kyselyssä rescuekoiran kanssa esiintyneistä haasteista eniten mainintoja saivat arkuus, eroahdistus, koira-aggressiivisuus sekä terveysongelmat. Noin 16 % koirista ei ollut omistajien mielestä aiheuttanut minkäänlaisia haasteita, ja noin puolella koirista ei ollut esiintynyt mitään terveysongelmia Suomeen tulon jälkeen. Terveysongelmista useimmat olivat lieviä, kuten korva- tai silmätulehduksia, ruoansulatusongelmia tai hammasongelmia. Vakavia sairauksia oli muutamilla yksilöillä.

Rescuekoiratoiminnan kritiikki

Rescuekoiratoimintaan kohdistuu kritiikkiä ennen kaikkea siksi, että rescuekoirien pelätään levittävän tauteja maasta toiseen. Lisäksi rescuekoiratoiminta voidaan nähdä riittämättömänä ja tehottomana ratkaisuna katukoiraongelmaan, jonka syyt ovat rakenteellisia ja kulttuurisia.

Ruokaviraston ylitarkastajan Virva Vallen mukaan katukoirien tuonnin riskit ovat niin suuret, ettei niitä pitäisi tuoda Suomeen ollenkaan vaan tukea eläinsuojelutoimintaa kohdemaassa. Hänen mukaansa myös yhdistysten tuomien koirien paperit ovat yleisesti väärennettyjä, ja esimerkiksi Venäjältä tuoduissa koirissa on papereiden todistuksista huolimatta ollut rabiesepäilyjä ja penikkatautia. Virosta on tuotu koiria, joiden alkuperäksi on paljastunut Venäjä. Venäjän lisäksi myös Romaniassa ja Turkissa katukoirilla on paljon rabiesta. Vastatuodut rescuekoirat ovat myös alttiita karkaamiselle.

Useat rescuekoirajärjestöt ovat pyrkineet vastaamaan kritiikkiin toimenpiteillä, joilla ehkäistään tautiriskejä, esimerkiksi tutkimalla koiria tarttuvien tautien varalta ennen maahantuontia. Esimerkiksi Viipurin Koirat ry on kesästä 2018 lähtien ilmoittanut varmistavansa adoptoitavien koirien suojan rabiesta vastaan tutkimalla niiden vasta-ainetasot ennen maahantuontia. Viipurilaisia koiria on alettu tutkia myös sydänmadon, punkkivälitteisten tautien ja joidenkin muiden tarttuvien tautien varalta. Antibioottiresistenttien bakteerien leviämistä viipurilaisilla löytökoiratarhoilla on pyritty ehkäisemään valistuksen avulla, parantamalla hygieniaa sekä luopumalla raa'asta lihasta koirien ruokavaliossa.

Responsible Rescue

Vuonna 2018 luotu Responsible Rescue -sitoumus pyrkii luomaan toimintamallin vastuulliselle rescuekoiratoiminnalle Suomessa. Mukana olevat yhdistykset sitoutuvat noudattamaan koirien terveyteen liittyviä maakohtaisia kriteereitä, jotka ovat lakisääteisiä tuontivaatimuksia tiukemmat: koirilta testataan tartuntatauteja ennen tuontia, koirat tuodaan Suomeen aikaisintaan kuukauden kuluttua viimeisistä rokotuksista, korkean rabiesriskin maista tuleville koirille vaaditaan kaksi rabiesrokotusta ja rabiesrokotusten tehoa tutkitaan pistokokein mittaamalla rokotettujen koirien rabiesvasta-ainetasoja. Antibioottiresistenteistä bakteereista tiedotetaan, niiden määrää seurataan ja kaikki koirat suositellaan tutkittavaksi Suomeen tulon jälkeen. Lisäksi yhdistyksiltä edellytetään mm. pitkäjänteistä toimintaa kodittomien koirien aseman parantamiseksi niiden alkuperämaassa, säännöllisiä vierailuja kohdemaassa, huolellisuutta adoptiokodin valinnassa ja valmiutta huolehtia mahdollisten suomalaisesta kodista palautuvien koirien uudelleensijoituksesta.

Tammikuussa 2021 Responsible Rescue -kriteereihin oli sitoutunut 14 suomalaista rescueyhdistystä.

Katso myös

• Pentutehtailu
• Eläinkoe
• Kesäkissa
• Kulkukoira

Aiheesta muualla

• Haluatko adoptoida koiran? "Lehti-ilmoitus laittaa heti hälytyskellot soimaan". Yle 23.7.2015
• Suomeen tuotu tuhansia katukoiria – eläinlääkärit varoittavat tautiriskistä. Maaseudun Tulevaisuus, 25.4.2015

Yhdistyksien sivustoja

• Kodittomat Bulgarian Koirat ry
• Kodittomat Espanjan Koirat ry
• Kodittomien Koirien Ystävät ry
• Kyproskoirat ry
• Pet Rescue Finland ry
• Rekku Rescue
• Rescueyhdistys Kulkurit ry
• Venäjän Katukoirat ry (Arkistoitu – Internet Archive)
• Viipurin Koirat ry