Reinhold von Becker

suomalainen kirjailija ja suomen kielen tutkija

Reinhold von Becker (26. joulukuuta 1788 Kangasniemi10. kesäkuuta 1858 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja suomen kielen tutkija. Hän oli kotoisin Kangasniemeltä.[1][2]

Von Beckerin vanhemmat olivat Kangasniemen Paapolassa maatilan omistanut tykistön kersantti Anders von Becker (k. 1808) ja Anna Sofia Sundström.[2] Reinhold von Becker vietti lapsuutensa Kangasniemen Kaihlamäen kylän Hännilässä, joka kuului Sarvikosken kartanoon ja oli Beckerien sukutila.[3] Hän kävi Kuopion triviaalikoulua ja Porvoon lukiota ja pääsi ylioppilaaksi 1807. Von Becker valmistui Turun akatemiasta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1810 sekä suoritti pedagogian tutkinnon 1812.[2]

Von Becker oli Turun akatemian (vuodesta 1828 Aleksanterin yliopiston) historian dosenttina vuodesta 1813, konsistorin amanuenssina 1814 ja historian apulaisena vuodesta 1816. Hän oli ajoittain historian vt. professorina vuosina 1817–1834 ja toimi Hämäläisen osakunnan kuraattorina 1839–1841 sekä senaatin vt. suomen kielen kääntäjänä 1829–1856. Von Reinhold jäi yliopistosta lakkautuspalkalle 1852. Hän sai professorin arvonimen 1834.[2]

Von Becker teki vuonna 1819 kielen- ja kansanrunoudentutkimusmatkan Pohjois-Suomeen ja julkaisi vuonna 1824 itämurteita suosivan suomen kieliopin Finsk grammatik. Suomen kielen muoto-opin ja lauseopin kuvaus oli siihenastisista teoksista tarkin. Savolaistaustastaan huolimatta von Becker otti d:tä puoltavan kannan t:d-astevaihtelun heikon asteen merkitsemisessä.selvennä Hän toimitti vuosina 1820–1822 Turun Wiikko-Sanomia ja sai lehden levikin kohoamaan 2 000:een. [1]

Von Becker sepitti erityisesti lehtityössään 1820-luvulla suomen kieleen uusia sanoja. Niistä nykyisessäkin käytössä ovat hallinto, huonekalu, ihmiskunta, ilmapuntari, kalusto, keksintö, laitos, lausunto, lukio, mielekäs, napa (maantiede), nide, nisäkäs, rohto, sanomalehti, toimenpide, valtameri, virasto, vuosikerta ja väestö. Savolaismurteista hän toi kirjakielen käyttöön esimerkiksi sanat eläke, jänne, kokeilla, mäntä, sijainen, sivistää, sivistys ja sivistyä.[1] Uudempi teos määrittää kuitenkin sanat jänne ja mäntä vanhemmiksi, edellisen Agricolasta alkaen ja jälkimmäisen vuodelta 1745.[4]

Von Beckerin mukaan on nimetty Kangasniemen keskustan alakoulu.[5] Hänen nimeään kantaa myös pikkuplaneetta 3522 Becker.[6]

Reinhold von Becker oli naimisissa 1822 Karolina Idestamin (k. 1858) kanssa. Heidän poikiaan olivat professori, valtioneuvos Frans Josef von Becker, akateemikko, professori Adolf von Becker ja opettaja, kirjailija Karl Hugo von Becker.[2]

Teoksia muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 442–443. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-04680-2.
  2. a b c d e Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Reinhold von Becker. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 8.1.2020.
  3. Hännilä Etelä-Savon kulttuuriperintötietokanta, esku.fi. Viitattu 22.7.2021.
  4. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 301, 759. 1. ja 2. painos. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  5. http://www.kangasniemi.fi/fi/palveluopas/opetustoimi/perusopetus/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Oja, Heikki: Sibeliuksesta Tuonelaan. Aurinkokuntamme kiehtova nimistö, s. 77, 101. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003. ISBN 952-5329-25-9.