Ravut
Ravut[2] (Astacoidea) on kymmenjalkaisten lahkoon (Decapoda) kuuluva äyriäisyläheimo. Kaikki lajit elävät sisävesissä. Laajassa merkityksessä ravuilla voidaan tarkoittaa myös koko kymmenjalkaisten lahkoa. Ravut luetaan pitkäpyrstöisten rapujen (Astacidea) osalahkoon, joka sisältää myös hummerit ja etelänravut.
| Ravut | |
|---|---|
 Täplärapu (Pacifastacus leniusculus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Äyriäiset Crustacea |
| Luokka: | Kuoriäyriäiset Malacostraca |
| Lahko: | Kymmenjalkaiset Decapoda |
| Alalahko: | Pleocyemata |
| Osalahko: | Pitkäpyrstöiset ravut Astacidea |
| Yläheimo: |
Ravut Astacoidea Latreille, 1802 |
| Heimot[1] | |
| Katso myös | |
Levinneisyys ja taksonomia muokkaa
Nykyään eläviä rapuja tunnetaan lähes 400 lajia.[3] Ne jaetaan kolmeen heimoon:
- Jokiäyriäiset[4] (Astacidae), esiintyy Euroopassa sekä Pohjois-Amerikan länsirannikolla
- Cambaridae, esiintyy itäisessä Pohjois-Amerikassa
- Cambaroididae, esiintyy Itä-Aasiassa.
Anatomia muokkaa
Ravun ruumis koostuu päästä ja keskiruumiista, jotka ovat käytännössä yhteensulautuneet, sekä takaruumiista eli pyrstöstä. Kymmenjalkaisille tyypillisistä viidestä jalkaparista neljä takimmaista ovat kävelyraajoja ja etummaisesta on muodostunut monikäyttöiset sakset. Laajemmassa mielessä ravuilla on 19 raajaparia. Kävelyraajojen ja saksien lisäksi näihin kuuluu muun muassa kaksi paria tuntosarvia sekä ruokailukaluston muodostavat kuusi paria leukaraajoja.[5]
Kuusijaokkeinen takaruumis on taipuisa, sen alla on neljä paria lyhyitä uimaraajoja ja perässä on pyrstöviuhka. Hengitykseen käytettävät kiduslehdykät ja koiraan paritteluraajat ovat erikoistuneita raajoja tai niiden osia.[5]
Rapua peittää kitiinikuori, joka toimii sen ulkoisena tukirankana ja suojaa sisäelimiä. Kuori paksunee ravun ikääntyessä. Kasvaessaan rapu luo kuorensa: se ryömii ulos vanhasta kuorestaan ja syö sen, ja saa siitä rakennusaineita vanhan kuoren alle kehittyneen uuden kuoren kovettamiseen. Jos ravulta on katkennut raaja, kuorenvaihdon yhteydessä tilalle kasvaa vähitellen uusi raaja. Uusi kuori on aluksi pehmeä, ja rapu on silloin altis pedoille. Siksi rapu piiloutuu koloonsa pariksi viikoksi, kunnes kuori on kovettunut.[5]
Ravun verkkosilmät ovat tappimaisten ulokkeiden päässä. Sydän on selkäpuolella ja hermorunko vatsan puolella. Virtsarakko ja maha ovat lähellä silmiä.[5]
Elintavat muokkaa
Rapu syö kasvinosia ja pohjan selkärangattomia eläimiä sekä toisinaan heikompia lajikumppaneitaan. Kalaa rapu syö harvoin, sillä se ei saa sitä kiinni. Rapunaaras kantaa hedelmöitettyä mätiä (muutamia satoja mätimunia) pyrstönsä alla, kunnes munat ovat kypsiä ja poikaset ovat valmiita kuoriutumaan. Tähän kuluu Suomen oloissa 8-9 kuukautta. Poikaset kuoriutuvat alkukesällä. Ravuilla ei ole toukkavaihetta, vaan kuoriutunut poikanen muistuttaa muodoltaan aikuista rapua.
Suomen lajit muokkaa
Suomessa rapulajeja on vanhastaan tavattu kaksi, jokirapu (Astacus astacus) sekä itäinen kapeasaksirapu (Astacus leptodactylus). Itäeurooppalainen kapeasaksirapu on ihmisen Suomeen siirtämä, ja myös jokirapua on ihminen levittänyt. Istutusten kautta on Suomeen 1960-luvulta alkaen kotiutunut pohjoisamerikkalainen täplärapu (Pacifastacus leniusculus), joka kestää jossain määrin sen mukana levinnyttä, muille ravuille tuhoisaa rapuruttoa.
Ihmisravintona muokkaa
Joidenkin kulttuureiden piirissä rapuja on tapana syödä, toiset taas suhtautuvat niihin varauksin. Esimerkiksi juutalaiset eivät uskonnollisten kieltojensa mukaan saisi syödä äyriäisiä. Suomessa maaseutuväestö on ilmeisesti vanhastaan karsastanut rapuja. Papit ovat kuitenkin syöneet rapuja korvikkeena paaston aikana kielletyille lihalle ja kalalle. Ravuista on tullut myös ylhäisön herkku, ja rapuja syödäänkin usein rapujuhlissa, jotka on tapana järjestää loppukesän tai alkusyksyn tienoilla. Rapuja keitetään 8-12 minuuttia. Ravun ruskea tai sinertävänruskea väri muuttuu punaiseksi kun sitä on keitetty noin 10 sekuntia. Ravussa syötävää on eritoten pyrstössä.lähde?
Lähteet muokkaa
- The Crayfish and Lobster Taxonomy Browser (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet muokkaa
- ↑ World Register of Marine Species (WoRMS): Astacoidea (luettu 24.8.2019) (englanniksi)
- ↑ Astacoidea Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 24.8.2019.
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Astacoidea (TSN 97306) itis.gov. Viitattu 24.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): ”Eläinkunnan luokittelu”, Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 2127. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
- ↑ a b c d Tuttu kesäherkkumme parittelee jaloillaan ja pissaa päästään, Helsingin Sanomat TIEDE 22.7.2015.