Rautatieläisten Liitto
Rautatieläisten Liitto oli suomalainen vuosina 1930–2011 toiminut rautatiealalla työskentelevien ammattiliitto. Keskusjärjestö SAK:hon kuuluneella liitolla oli noin 14 000 jäsentä vuonna 2010.[1] Vuonna 2011 liitto yhdistyi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:ään, johon muodostettiin Raideammattilaisten yhteisjärjestö.
Liiton jäsenille tyypillisiä ammattinimikkeitä olivat konduktööri, vaihtotyönjohtaja, järjestelymestari, junamies, asetinlaitemies, vaihdemies, rataesimies, ratatyöntekijä, kiskohitsaaja, veturiasentaja, veturisähköasentaja, sähköasentaja ja turvalaiteasentaja.[1] Liitto julkaisi jäsenlehteä Rautatieläinen (1921–2011) sekä lehtiä Juna ja Opaste (1945–1948). Liitto oli Kuljetusalan Ammattiliittojen Federationin (KAF) jäsen.
Rautatieläisten liitto muodostettiin vuonna 1930, mutta rautatieläisillä on ollut itsenäistä toimintaa jo vuodesta 1906 alkaen. Suomen Rautatieläisten Liitto lakkautettiin sisällissodan jälkeen 1918. Sitä seurasivat Suomen Rautatieläisten Ammattiliitto (1920–1926) ja Suomen Rautateiden Työntekijäin Liitto (1926–1930), joka lakkautettiin keskusjärjestö SAJ:n ja monien muiden liittojen tavoin. Uusi Suomen Rautatieläisten Liitto (SRL) perustettiin vuonna 1930, ja se liittyi Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliittoon. SRL liittyi Kansainväliseen kuljetustyöväen liittoon 1931. Ensimmäinen liiton ja Rautatiehallituksen välinen työehtosopimus solmittiin vuonna 1945.[2] 1960-luvulla liiton ohella toimi uuteen SAJ:hin kuulunut Rautatieläisten Ammattiyhdistysten Liitto.
Rautatieläisten Liitto oli mukana neuvotteluissa Teollisuusalojen ammattiliiton perustamiseksi, ja vuonna 2009 liitto päätti aikeelle myönteisen jäsenäänestyksen jälkeen osallistua hankkeeseen. Päätös tehtiin kuitenkin ehdollisena,[3] ja kun uusi liitto ei toteutunut aiotussa laajuudessa, liitto arvioi tilanteen uudelleen. Marraskuussa 2010 liiton valtuusto päätti yhdistymisestä JHL:ään. Fuusiossa JHL:n sisälle muodostettiin Raideammattilaisten yhteisjärjestö, johon Rautatieläisten liiton lisäksi tulivat mukaan JHL:n metro- ja raitioliikenteen ammattiosastot. Rautatieläinen-lehden tilalle muodostettiin JHL:n Motiivin liitteenä kuudesti vuodesti ilmestyvä Venttiili.[4][5] RAUTL:n valtuusto piti viimeisen kokouksensa joulukuussa 2011, ja toiminta uudessa organisaatiossa alkoi vuoden 2012 alussa.[6] Toukokuussa 2013 Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa ja Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa hyväksyivät sopimuksen IRKA:n yhdistymisestä JHL:n kassaan vuoden 2014 alusta alkaen.[7]
Puheenjohtajat muokkaa
- Onni Koski 1957–1973[8]
- Unto Keijonen 1973–1985[9]
- Pentti Kesseli 1985–2001[10]
- Mauri Lunden 2001[10]–2008
- Vesa Mauriala 2009–2011
Poliittiset sidonnaisuudet muokkaa
Preasidentinvaaleissa 2012 liitto tuki SDP:n Paavo Lipposen kampanjaa 30 000 eurolla[11] ja Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen kampanjaa 3 500 eurolla.[12]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Jäsenrakenne 31.12.2009 (Arkistoitu – Internet Archive) Rautatieläisten Liitto 2010
- ↑ 50 vuotta kalentereita rautatieläisille Ajastaika 2/2001 (Arkistoitu – Internet Archive) Ajasto
- ↑ Pirjo Pajunen: Rautatieläiset tyrmäsivät VR:n henkilöstöpolitiikan Palkkatyöläinen 3.6.2009
- ↑ Raideliikenteen edunvalvonta saman katon alle - Rautatieläisten liitto JHL:ään (Arkistoitu – Internet Archive) JHL 29.11.2010
- ↑ Rautatieläinen 3/2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Maarit Uusikumpu: Historian siipien havinaa (Arkistoitu – Internet Archive) Motiivi 1/2012
- ↑ Kuulutus koskien Irka työttömyyskassan sulautumista JHL:n työttömyyskassan (Arkistoitu – Internet Archive) Raideammattilaisten yhteisjärjestö 11.6.2013
- ↑ Biografiasampo biografiasampo.fi. Viitattu 10.8.2022.
- ↑ Biografiasampo biografiasampo.fi. Viitattu 10.8.2022.
- ↑ a b Lunden johtamaan Rautatieläisten liittoa
- ↑ Ennakkoilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Presidentinvaalit 2012: Lipponen, Paavo Tapio (Arkistoitu – Internet Archive). Valtiontalouden tarkastusvirasto. Viitattu 22.10.2012.
- ↑ Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta - Presidentinvaalit 2012: Arhinmäki, Paavo Erkki (Arkistoitu – Internet Archive). Valtiontalouden tarkastusvirasto. Viitattu 22.10.2012.