Ratsastuskoulussa opetetaan ratsastusta ja hevosmiestaitoja monentasoisille ja -ikäisille harrastajille. Ratsastuskoulut ovat Suomessa tavallisesti yksityisiä yrityksiä, joskin varsinkin ennen 1900-luvun viimeisiä vuosikymmeniä monen suomalaisen ratsastuskoulun toiminnasta vastasi paikallinen ratsastusseura. Ratsastusseurojen ja ratsastuskoulujen yhteys on yhä varsin tiivis; joillakin paikkakunnilla kaikkien ratsastuskoulujen oppilaat saattavat kuulua samaan seuraan. Koska valtaosa ratsastuksen harrastajista ei omista omaa hevosta tai käy joka tapauksessa ratsastuskoulujen oppitunneilla tai valmennuksissa, ja ratsastuskoulut yhdessä niiden yhteydessä toimivien ratsastusseurojen kanssa vastaavat pitkälti sekä opetustoiminnasta ja valmennuksesta että eritasoisten ratsastuskilpailujen järjestämisestä, ratsastuskoulujen rooli on tämän urheilulajin harrastus- ja kilpailutoiminnassa merkittävä.

Ratsastustunti meneillään.

Toiminta muokkaa

Ratsastuskoulut tarjoavat muun muassa alkeiskursseja aloittelijoille sekä eritasoisia viikkotunteja pidemmälle ehtineille sekä kesäisin ja loma-aikoina tavallisesti myös ratsastusleirejä tai -kursseja. Ratsastuskoulu omistaa toimintaansa varten tavallisesti sekä poneja että hevosia, joita kutsutaan tuntihevosiksi (tai -poneiksi), virallisemmin opetushevosiksi; myös omalla hevosella on kuitenkin yleensä mahdollista tulla ratsastuskoulun tunneille. Joskus koulun käytössä on myös muiden omistamia ratsuja vuokraa tai tallipaikkaa vastaan.

Ratsastuskoulun opetusohjelmaan kuuluu itse ratsastustaidon lisäksi hevosten hoidon ja käsittelyn perustaitoja kuten suitsinta ja satulointi sekä miten hevosta lähestytään ja talutetaan turvallisesti. Osa oppilaista voi osallistua tallin toimintaan laajemmin hevosten hoitajina, jotka muun muassa siivoavat karsinoita ja tallin yleisiä tiloja, pitävät nimikkohevosensa ja sen varusteet puhtaana, ja tarvittaessa opastavat uusia aloittelevia oppilaita. Hoitajat eivät saa työstään palkkaa, mutta ratsastuskoulu voi järjestää heille muunlaisia palkkioita kuten ilmaisia ratsastustunteja tai kevät- ja joulujuhlia.

Ratsastus tapahtuu ratsastuskentällä ja/tai maneesissa eli ratsastushallissa. Myös maastolenkkejä tehdään, jos ratsastuskoululla on käytettävissään sopivia maastoreittejä. Pelkästään maastoretkiä tai vaelluksia tarjoavia talleja ei kuitenkaan kutsuta ratsastuskouluiksi vaan esimerkiksi ratsastustalleiksi tai maastotalleiksi.

Suomalaisten ratsastuskoulujen opetus keskittyy lähinnä koulu- , este- ja maastoratsastukseen ; eri ryhmissä voidaan opettaa pelkästään jompaakumpaa tai niin kutsutuissa yleisryhmissä molempia. Osa ratsastuskouluista painottaa jompaakumpaa lajia tai tarjoaa opetusta harvinaisemmissakin lajeissa, kuten maastoesteratsastus (kenttäratsastus), lännenratsastus, valjakkoajo tai vikellys. Yleisimmin kouluratsastus ja esteratsastus.

Ratsastustunnit ja ratsastuksen harrastaminen muokkaa

 
Ratsastuskoululaiset tuovat tuntia varten valmisteltuja poneja tallista.

Suomessa ratsastustunnit ovat yleensä 3-8 ratsukon ryhmätunteja ja kestävät tunnin (tehokasta ratsastusaikaa noin 45 minuuttia). Pidemmät 1,5–2 tunnin opetusjaksot ovat tavallisia valmennuksissa ja kursseilla. Suurin osa ratsastuksen harrastajista käy säännöllisellä ryhmätunnilla 1–3 kertaa viikossa ja lisäksi yleensä vuosittain yhdellä tai useammalla leirillä tai kurssilla. Vakituisella tuntipaikalla ratsastamista kutsutaan vakiotunneilla käymiseksi, kun taas yksittäiset erikseen varatut tunnit ovat irtotunteja. Tunneilla saatetaan käydä useilla eri talleilla, ja ratsastusleirille moni lähtee mieluiten muualle päin maata. Yksi viikkotunti riittää opettamaan perustaidot ja myöhemmin säilyttämään ne, mutta kunnollinen ratsastajana kehittyminen vaatii käytännössä ainakin 2–3 viikkotuntia tai muita ratsastusmahdollisuuksia säännöllisen opetuksen ohella. Lajiin todella panostavat ryhtyvät yleensä ennen pitkää vuokraamaan jotakin hevosta osa-aikaisesti käyttöönsä tai hankkivat oman hevosen.

Kilpailut muokkaa

Useimmat ratsastuskoulut järjestävät melko säännöllisesti ratsastuskilpailuita harjoitus- ja seuratasolla, ja ratsastuskoulujen oppilailla on taitojensa mukaan mahdollisuus vuokrata koulun hevosia ja saada valmennusta osallistuakseen erilaisiin kilpailuihin. Suomessa järjestetään myös vuosittain valtakunnalliset tuntiratsastajien mestaruuskilpailut, joihin saavat osallistua nimenomaan harrasteratsastajat ratsastuskoulujen opetushevosilla.

SRL:n hyväksyntä muokkaa

Suomen Ratsastajainliiton hyväksymiä ratsastuskouluja ja harrastetalleja on ympäri Suomea noin 200. Tämä hyväksyntä takaa melko hyvin sen, että tallilla annetusta opetuksesta vastaa ammattikoulutuksen saanut ratsastuksenopettaja tai -ohjaaja ja että hevoset ja niiden hoito sekä ratsastusalueet ja -maastot ovat asianmukaiset. Myös "villi talli" voi kuitenkin olla aivan asiallinen ja turvallinen ratsastuspaikka, sillä kaikki hyvätkään ratsastuskoulut eivät syystä tai toisesta halua hankkia SRL:n hyväksyntää. Ratsastusta aloittavan kannattaakin käydä tutustumassa eri tallivaihtoehtoihin esimerkiksi yhdessä jonkun harrastajan kanssa.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ratsastuskoulu.