Ratša (georg. რაჭა) on historiallinen vuoristoalue Georgian pohjoisosassa. Nykyään alue kuuluu hallinnollisesti Ratša-Letškhumi ja Kvemo Svanetin hallintoalueeseen ja jakautuu Onin ja Ambrolaurin piirikuntiin. Ratša rajautuu Suureen Kaukasukseen pohjoisessa, Imeretiin etelässä ja Letškhumiin sekä Svanetiaan lännessä. Alueeseen kuuluu myös itsenäiseksi julistautuneen Etelä-Ossetian luoteiskulma.

Ratšan sijainti Georgian kartalla

Ratša voidaan jakaa kolmeen alueeseen: vuoristo-Ratšaan, ylempään Ratšaan ja alempaan Ratšaan.[1]

Historia muokkaa

Ratša kuului antiikin aikana Egrisiin osana Takverin ruhtinaskuntaa. Keskiajalla siitä tuli oma ruhtinaskuntansa (saeristavo), jonka ensimmäisenä ruhtinaana toimi Baghvaši-suvun Rati. Kakhaberidze-dynastia hallitsi sitä 1100–1200-luvuilla, kunnes Georgian kuningas Davit VI lakkautti sen. 1300-luvulla ruhtinaskunta kuitenkin perustettiin uudelleen, ja sitä hallitsivat Tšarelidze- ja Tškheidze-suvut Georgian kuningaskunnan hajoamiseen saakka. Sittemmin alue kuului Imeretin kuningaskuntaan, kunnes Venäjä liitti sen itseensä 1800-luvulla.[1]

Huhtikuussa 1991 Georgiaa koetteli voimakas maanjäristys, jonka episentrumi oli Ratšan alueella. Järistyksessä sai surmansa noin 270 henkeä, ja 17 000 rakennusta tuhoutui sekä 46 000 vaurioitui.[1]

Kulttuuri muokkaa

Perinteisiä ratšalaisia ruokia ovat esimerkiksi nokkosesta valmistettu mkhali, pavuilla täytetty leipä lobiani ja ilmakuivattu kinkku lori. Alempi Ratša on viininviljelyaluetta; tunnettuun Khvantškhara-viiniin käytetyt rypäleet kasvavat vain pienellä alueella yhden joen rantamilla. Ratša on Georgiassa kuuluisa hyvistä kokeistaan ja leipureistaan, ja esimerkiksi Stalinin kokki Longinoz Stažadze oli ratšalainen.[2][3]

Ratša on tunnettu myös puusepistään, joiden rakentamia taloja ja puisia parvekkeita on ympäri Georgiaa.[3]

Kuvia muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b c Mikaberidze, Alexander: Historical Dictionary of Georgia, s. 549. Rowman & Littlefield, 2015. ISBN 9781442241466. Teoksen verkkoversio.
  2. Goldstein, Darra: The Georgian Feast: The Vibrant Culture and Savory Food of the Republic of Georgia, s. 10, 139. University of California Press, 1999. ISBN 9780520219298. Teoksen verkkoversio.
  3. a b The Geography of Georgia: Problems and Perspectives: Bondyrev, Igor et al., s. 62. Springer, 2015. ISBN 9783319054131. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla muokkaa