Wikipedia

Rémi Garde

Rémi Garde (s. 3. huhtikuuta 1966) on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja.

Rémi Garde
Henkilötiedot
Syntymäaika 3. huhtikuuta 1966 (ikä 58)
Syntymäpaikka L'Arbresle, Rhône, Ranska
Pelipaikka puolustaja/keskikenttäpelaaja
Pituus 175 cm
Seura
Seura avoin
Tehtävä päävalmentaja
Seurat
Vuodet Seura O (M)
1987–1993 Ranska Olympique Lyon 146 (22)
1993–1996 Ranska RC Strasbourg 68 (3)
1996–1999 Englanti Arsenal 31 (0)
Maajoukkue
1990–1992 Ranska 6 (0)
Valmennusura
2003–2007 Ranska Olympique Lyon (apuv.)
2011–2014 Ranska Olympique Lyon
2015–2016 Englanti Aston Villa
2018–2019 Kanada Montreal Impact

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat.

Gardella on myös takanaan pitkä ura Olympique Lyonnais'n organisaatiossa.

Ura pelaajana muokkaa

Garde aloitti pelaajauransa Olympique Lyonnais’n juniorijoukkueissa ja nousi seuran omana kasvattina edustusmiehistöön ensimmäisen kerran kaudella 1984–1985. Hän pelasi kuitenkin vain yhden ottelun ja esiintyi seuraavat kaksi kautta vain Lyonin II-joukkueessa. Garde palasi edustusmiehistöön jälleen 1987–1988, mutta todellisen läpimurtonsa keskikentän pohjalla tai liberon paikalla viihtynyt Garde teki seuraavalla kaudella. Hän nousi Lyonin avainpelaajien joukkoon ja oli isossa roolissa seuran noustessa pääsarjaan.

Liigatasolla Garde edusti Lyonia neljä kautta ja kantoi myös joukkueen kapteeninnauhaa. Kesällä 1993 hän jätti Lyonin ja siirtyi RC Strasbourgiin. Toisella kaudellaan hän pääsi taistelemaan Coupe de Francen voitosta, mutta finaalissa Paris Saint-Germain voitti Paul Le Guenin maalilla 1–0. Kahden Strasbourgissa vietetyn kauden jälkeen Garde siirtyi Englantiin Arsenalin joukkueeseen. Garde siirtyi Tykkimiehiin samana päivänä Patrick Vieiran kanssa, ja molempia voidaan pitää seuran päävalmentajaksi myöhemmin samana vuonna siirtyneen Arsène Wengerin löytöinä. Hyvistä suosituksista huolimatta Garde ei onnistunut nousemaan Arsenalin avauskokoonpanoon, sen sijaan hän toimi Emmanuel Petit’n luotettavana vaihtomiehenä. Kaudella 1997–1998 hän kruunasi uransa Englannin tuplamestaruuteen. Polvivaivoista kärsinyt Garde lopetti pelaajauransa kesäkuussa 1999.[1]

Ranskan maajoukkueessa Garde debytoi tammikuussa 1990 maaottelussa Kuwaitia vastaan. Hän pelasi Ranskan paidassa kuusi maaottelua ja oli mukana EM-kisoissa 1992, muttei saanut lopputurnauksessa peliaikaa. Hänen viimeiseksi maaottelukseen jäi EM-kisojen alla pelattu harjoitusottelu Sveitsiä vastaan.[2]

Meriitit pelaajana muokkaa

Ura valmentajana muokkaa

Pelaajauransa jälkeen Garde toimi kommentaattorina tv:ssä ja jalkapallokonsolipeleissä. Valmennusuransa hän aloitti vuonna 2003, kun hänestä tuli entisen seuransa Olympique Lyonnais’n apulaisvalmentaja. Yhdessä Paul Le Guenin kanssa hän luotsasi Lyonin kahteen perättäiseen Ranskan mestaruuteen. Le Guenin jätettyä seuran kesällä 2005 Garde jatkoi Gérard Houllier’n apuvalmentajana ja voitti hänen kanssaan kaksi mestaruutta lisää.

Houllier’n jätettyä valmennustehtävänsä Lyonissa kauden 2006–2007 jälkeen Garden spekuloitiin siirtyvän Arsenalin urheilutoimenjohtajaksi.[3] Hän kuitenkin jatkoi Lyonin organisaatiossa valmennustehtävissä, joskin kaudella 2007–2008 Christophe Galtier toimi päävalmentaja Alain Perrinin ykkösapulaisena. Kesällä 2010 Garde siirtyi Lyonin valmennusakatemian johtoon Georges Prostin jätettyä paikkansa.

Kesäkuussa 2011 Garde nousi pitkän spekuloinnin jälkeen Lyonin edustusjoukkueen päävalmentajaksi Claude Puelin saatua potkut tehtävistään.[4] Garde luotsasi Lyonin debyyttikaudellaan ensimmäiseen turnausvoittoon neljään vuoteen, kun seura kaatoi US Quevillyn Coupe de Francen loppuottelussa 1–0.[5] Lisäksi Lyon eteni finaaliin Coupe de la Liguessä, mutta hävisi mestaruuden Olympique de Marseillelle.[6] Ranskan liigassa Lyonin menestys jäi kaudella 2011–2012 odotuksia vaisummaksi ja joukkue oli lopulta neljäs. Näin Lyon jäi ensimmäistä kertaa 13 vuoteen Mestarien liigan ulkopuolelle. Kauden jälkeen Garde allekirjoitti kesään 2014 ulottuvan jatkosopimuksen seuran kanssa.[7]

Kaudella 2012–2013 Garde luotsasi Lyonin jälleen taistelemaan kärkisijoista liigassa, mutta Paris Saint-Germainille joukkue ei mahtanut mitään. Lopulta Lyon oli kolmas häviten PSG:lle 16 pistettä. Näin Lyon selvisi jälleen Mestarien liigaan, mutta putosi viimeisellä karsintakierroksella yllättäen Real Sociedadille yhteismaalein 4–0. Kaudella 2013–2014 seuralla oli mahdollisuus palata pokaalikantaan, mutta PSG voitti Lyonin Coupe de la Liguen finaalissa 2–1.[8] Finaalitappio liigacupissa oli Gardelle toinen Lyon-valmentajana. Toukokuun alussa ennen liigan viimeistä kierrosta Garde ilmoitti jättävänsä Lyonin kesällä perhesyiden vuoksi.[9]

2. marraskuuta 2015 lähtien hänestä tuli Aston Villan päävalmentaja vuoteen 2019 ulottuvalla sopimuksella. [10] Garden johdolla Villan tahmeat esitykset liigassa jatkuivat ja joukkue juuttui putoamisviivan alapuolelle. Lopulta seura purki Garden sopimuksen maaliskuun lopussa 2016, kun Villa oli voittanut vain kolme pelaamistaan 23 ottelusta Garden alaisuudessa.[11]

8. marraskuuta 2017 Garde allekirjoitti sopimuksen kanadalaisen MLS-seura Montreal Impactin kanssa.[12] Hän sai potkut seurasta elokuussa 2019.[13]

Meriitit valmentajana muokkaa

Lähteet muokkaa


Edeltäjä:
Claude Puel 		Olympique Lyonnais’n päävalmentaja
2011–2014 		Seuraaja:
Hubert Fournier
Edeltäjä:
Tim Sherwood 		Aston Villan päävalmentaja
10/2015–3/2016 		Seuraaja:
Eric Black
Edeltäjä:
Mauro Biello 		Montreal Impactin päävalmentaja
2018–8/2019 		Seuraaja:
Wílmer Cabrera
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rémi_Garde&oldid=21503845”