Wikipedia

Pyhän kolminaisuuden pylväs

Pyhän kolminaisuuden pylväs on vuosien 1716 ja 1754 välisenä aikana Jumalan kunniaksi rakennettu barokkimonumentti, joka sijaitsee Olomoucissa Tšekissä. Suurin syy pylvään rakentamiselle oli Määriin iskeneen ruton katoamisen herättämä kiitollisuudentunne ja halu juhlistaa katolista kirkkoa ja uskoa. Muistopylväs voidaan nähdä myös paikallisen patriotismin ilmaisuna, sillä jokainen taiteilija ja ammattimies oli kotoisin Olomoucista ja melkein jokainen monumentissa kuvatuista pyhimyksistä yhdistettiin kaupunkiin jotenkin.

Pyhän kolminaisuuden pylväs
Pyhän kolminaisuuden pylväs kuvattuna ilmasta.
Pyhän kolminaisuuden pylväs kuvattuna ilmasta.
Maailmanperintökohde
Sijainti Olomouc, Tšekki
49°35′38.19″N, 17°15′1.53″E
Tyyppi kulttuurikohde
Kriteerit i, iv
Tunnusnumero 859rev
Valintahistoria
Valintavuosi 2000

Olomouc

Vuonna 2000 pylväs otettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon yhtenä keskieurooppalaisen barokkitaiteen huipentumana.

Patsaat ja korkokuvat muokkaa

 
Tornin huipulla oleva Pyhän kolminaisuuden patsas

Pylvästä hallitsevat kullatut Pyhän kolminaisuuden arkkienkeli Gabrielin ja Neitsyt Marian taivaaseenastumisen kuparipatsaat. Pylvään perustuksessa on kolmessa kerroksessa 18 kivistä pyhimyspatsasta ja 14 reliefiä yksityiskohtaisissa kartusseissa.

Ylimmässä kerroksessa ovat pyhimykset, jotka yhdistetään Jeesuksen maanpäälliseen elämään. Patsaat esittävät Jeesuksen äidin Neitsyt Marian äitiä Annaa, isää Joakimia, miestä Joosefia, ja Johannes Kastajaa, Jeesuksen tulemisen valmistajaa. Näiden lisäksi ylimmässä kerroksessa on pyhän Laurentiuksen ja kirkkoisä Hieronymuksen, joille Olomucin kaupungintalon kappeli oli pyhitetty, patsaat sekä kolme korkokuvaa jotka kuvaavat kolmea teologista hyvettä: uskoa, toivoa ja rakkautta.

Toisessa kerroksessa ovat Määrin pyhimysten Kyrilloksen ja Metodioksen, jotka tulivat Suur-Määriin levittämään kristinuskoa vuonna 863. Lisäksi tässä kerroksessa ovat pyhää Blasiusta ja Böömin suojelijoita Adalbertia ja Johannes Nepomukilaista esittävät patsaat.

Alimpaa löytyvät pyhän Mauritiuksen, Böömin herttuan Wenceslaus I:sen, pyhän Florianuksen, Giovanni da Capistranon, fransiskaani Antonius Padovalaisen ja Aloysius Gonzagan patsaat.

Patsaiden joukossa on myös jokaista 12 apostolia esittävät kohokuvat.

Jan Sarkanderin patsas muokkaa

Toisessa kerroksessa on lisäksi Jan Sarkanderin patsas, jota ei ollut vielä pylvään rakentamisen aikana kanonisoitu. Sarkander oli pappi, joka kidutettiin kuoliaaksi kolmikymmenvuotisen sodan alkuvaiheessa. Hänen marttyyrikulttinsa oli niin vahva alueella, että työmiehet ottivat riskin, vaikka sen seurauksena he olisivat saattaneet joutua ongelmiin pyhän istuimen kanssa. Sarkander julistettiin autuaaksi 1859 ja pyhimykseksi 2005.

Kappeli muokkaa

Pylvään sisässä on pieni kappeli, jossa on useita korkokuvia. Ne esittävät Kainia uhraamassa sadostaan, Abelia uhraamassa lammaslaumansa ensimmäistä poikuetta, Nooan ensimmäistä uhria vedenpaisumuksen jälkeen, Abrahamia uhraamassa Iisakia ja lammasta, sekä Jeesuksen kuolemaa. Viimeisimmän korkokuvan taustalla näkyvät Jerusalemin ja Olomoucin kaupungit.

Kuvagalleria muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta pyhän kolminaisuuden pylväs.
Unescon maailmanperintökohteet Tšekissä
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pyhän_kolminaisuuden_pylväs&oldid=21185600”