Pyhän Yrjön ritarikunta
Pyhän Yrjön ritarikunta (ven. Орден Святого Георгия) on Venäjän keisarinna Katariina II v. 1769 perustama slaavien soturipyhimykselle, Pyhälle Yrjölle omistettu sotaritarikunta. Ritarikunta oli jaettu neljään luokkaan. Ritarikunta on perustettu sotilashenkilöiden tunnustamista varten.
Myöntämisperusteet muokkaa
Tunnus on kultainen, merkkiä on myönnetty I ja II luokan risteillä siihen kuului myös nelikulmainen rintatähti, jossa lukee teksti "Za Službu i Hrabrost" eli "Palveluksesta ja Urhoollisuudesta". Nauha on musta-oranssi-raidallinen yrjönnauha. Pyhän Yrjön ristit ovat olleet erittäin arvostettuja. I luokan tunnusta on jaettu vain 25 kpl. Mukana on joitakin Venäjän keisareita, kaikkein suurimpia sotapäälliköitä ja joitakin ulkomaisia merkkihenkilöitä.[1]
II luokan ristiä on jaettu hieman reilut 120 ja III luokan tunnustakin vain noin 650 kpl. IV luokankin jakomäärä on jäänyt noin 3 500 kappaleeseen. Vaikka neljännen luokan ristin saaminen oli riippumatonta upseerin arvoista, edellytti kolmannen luokan tunnus "käytännössä" jo kenraalin arvoa. Kolmannen luokan saamiseksi upseerin tuli yksikkönsä johtajana osoittaa erityistä henkilökohtaista urheutta. Toinen luokka vaati jo komentavalta upseerilta strategisia kunniakkaita saavutuksia.[1]
Ritarikunnan luokat ja ansiomerkin kanto-ohje muokkaa
- I. luokka: hopeinen rintatähti rinnan vasemmalla puolella sekä iso risti nauhassa oikean olkapään päällä
- II luokka: hopeinen rintatähti rinnan vasemmalla puolella ja iso risti kaulanauhassa
- III asteen: pieni risti kaulanauhassa
- IV asteen: pieni risti rinnan vasemmalla puolella napinläpessä
- ritarikunnan nauha
Suomalaisia tai suomenmaalaisia Pyhän Yrjön ritarikunnan ritareita muokkaa
- Adolf Aminoff, jalkaväenkenraali
- Johan Fredrik Gustav Aminoff kenraaliluutnantti[2]
- Oskar Gripenberg, jalkaväenkenraali
- Fabian Steinheil, kreivi, kenraaliluutnantti
- Fredrik Vilhelm Berg, kenraalimajuri
- Paul van Suchtelen, kenraaliluutnantti
- Johan Jakob von Daehn, kenraalimajuri
- Aleksandr Sergejevitš Menšikov, Suomen kenraalikuvernööri
- Carl Alfthan, kenraaliluutnantti
- Carl Johan Adlercreutz, ainoa Suomessa syntynyt 2. luokan ritari
- Georg von Moller, kenraalimajuri
- Fredrik Alopaeus, kreivi, kenraalimajuri
Venäläisten ritarikuntien arvojärjestys muokkaa
Korkein on Pyhän Andreaksen, sitten 2. Pyhän Aleksanteri Nevskin, 3. Valkoisen Kotkan, 4. Pyhän Vladimirin, 5. Pyhän Annan ja 6. Pyhän Stanislauksen ritarikunnat. Hierarkian ulkopuolella olivat vain korkea-arvoisille naisille tarkoitettu Pyhän Katariinan ritarikunta sekä Pyhän Yrjön ritarikunta, jonka kunniamerkeillä palkittiin upseerien pääasiassa sodanaikaisia sotilasansioita.
Hierarkian ulkopuolella olivat vain korkea-arvoisille naisille tarkoitettu Pyhän Katariinan ritarikunta sekä Pyhän Yrjön ritarikunta, jonka kunniamerkeillä palkittiin upseerien pääasiassa sodanaikaisia sotilasansioita.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- http://www.eskoff.net/yrjo.htm viitattu 13.7.21
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Pyhän Yrjön ritarikunta viitattu 14.8.2019
- ↑ Aminoff nr 456 - Adelsvapen-Wiki www.adelsvapen.com. Viitattu 17.9.2023.