Pyhäjoki (joki)
Pyhäjoki on Pyhäjoen vesistön laskujoki Pohjois-Pohjanmaalla. Se on 166 km pitkä ja saa alkunsa Suomenselältä Pyhäjärvestä[2], joka sijaitsee Pyhäjärven kaupungissa entisessä Oulun läänissä. Pyhäjärven Junttiselältä länteen lähtevä Pyhäjoki virtaa Pohjois-Pohjanmaan halki ensin Kärsämäelle ja sieltä Haapavedelle, Oulaisiin, Merijärvelle, laskien Pyhäjoen kunnan alueella Perämereen.[3]
| Pyhäjoki | |
|---|---|
 Etelänkylän isosilta |
|
| Alkulähde | Pyhäjärvi, Pyhäjärvi |
| Laskupaikka |
Pyhäjoki, Perämeri |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 166 km |
| Alkulähteen korkeus | 139–140 m |
| Valuma-alue | 3711,89 [1] km² |
Asutus joen varrella muokkaa
Pohjanmaan asutus on keskittynyt aikanaan jokien tuntumaan ja se on nähtävissä edelleen Pyhäjoen alueella. Maan poikittaisena kulkureittinä Pohjanmaan joilla oli merkittävä rooli, mutta vielä edelleenkin maantiet kulkevat suurelta osin Pyhäjoen rantaa. Ensimmäinen tie Pyhäjoelta Oulaisiin valmistui 1700-luvun lopulla. Pyhäjoki virtaa loivasti mereen, mutta välillä on koskiakin, joista suurin osa on valjastettu sähköntuotantoon. Joki on nykyisin vähävetinen eikä lohi enää tällä vuosisadalla ole juuri noussut jokeen. Pyhäjoki oli myös puutavaran uittojoki, jolloin tukki- ja pinotavaran uiton huippuvuodet ajoittuivat vuosiin 1926–1938. Pyhäjoki oli tunnettu rapujokena vielä 1960-luvulla, mutta veden laadun huonontuminen hävitti ravun joesta. Muistona tältä ajalta on Oulaisten kaupungin rapuvaakuna. Pyhäjoella ei ole nykyään merkitystä turistikohteena. Sen sijaan asuinpaikkoina korkeammat Pyhäjoen törmät ovat suosittuja. Harvinainen raakku eli jokihelmisimpukka löytyi joesta syksyllä 2022, edellisen varmistetun havainnon ollessa yli 40 vuoden takaa.[4]
Reitti ja kosket muokkaa
Pyhäjärvestä lähdettäessä joki virtaa ensimmäisenä suuremman kylän Jokikylän läpi. Jokikylältä löytyy myös joen ensimmäinen pato. Jokikylän jälkeen joki laskee Kärsämäelle Nuttuperän kautta Venetpaloon, jossa vesi virtaa Niskakoskea alas ennen kuin saavutaan Kärsämäen keskustan liepeille. Kärsämäeltä tullaan pienempien kylien läpi Haapavedelle, jossa joki virtaa vetensä Haapajärveen. Haapaveden kaupunki on muodostunut aikanaan Haapajärven rannalle. Täältä vedet jatkavat virtaustaan kohti Oulaista molemmin puolin asfalttitien reunustamana. Välillä ovat Mieluskylä, Mäyränperä ja Matkaniva. Annosen kohdalla joki muodostaa jyrkän mutkan ja osa vedestä virtaa suoraa, jolloin jokien väliin jää suuri maa-alue, Salonsaari. Ennen Oulaisten keskustaa Piipsjärvi laskee vetensä Piipsanjokea pitkin Pyhäjokeen. Oulaisten kaupunki on aikanaan syntynyt Pyhäjoen molemmille puolille ydinkeskustan sijaitessa joen pohjoispuolella. Oulaisten jälkeen Pyhäjoki tekee samanlaisen Salonsaaren nimellä kutsutun mutkan kuin mainitsimme edellä. Joki virtaa edelleen erään Oulaisten kylistä, Petäjäskoski, läpi. Ennen Merijärven keskustaa Kalaputaan kohdalla Pyhäjoki on melko leveää, mutta supistuu sitten kuntakeskuksen ulkopuolelta ohi virratessaan kapeaksi puroksi. Merijärven jälkeen sijaitsevan Pyhänkosken kerrotaan olleen "varsinkin tulvan aikana kuin Imatra konsanaan”.[5]
Kosket muokkaa
Pyhäjoen kuntaa lähestyessämme tullaan Pirttikoskelle, jonka ympärille on myös muodostunut kyläasutusta. Pyhäjoen kunnan keskusta sijaitsee Pyhäjoen suistoalueella, jossa joki haarautuu kahteen osaan. Osa Pyhäjoen keskustan asutuksesta sijaitsee jokihaarojen välisellä saarella.
| Koski | Pudotuskorkeus (m) |
|---|---|
| Hourunkoski | 13 m |
| Kupuliskoski | 9 m |
| Pyhänkoski | 22 m |
| Vääräkoski | 8 m |
| Oulaistenkoski | 8 m |
| Matkanivankoski | 6 m |
| Annosenkoski | 7 m |
| Mieluskoski | 1,5 m |
| Haapakoski | 4 m |
| Luonuankoski | 6 m |
| Halosenkoski | 6 m |
| Venetpalonkoski | 15 m |
| Kalliokoski | 5,5 m |
| Vesikoski | 7 m |
Voimalaitokset muokkaa
Pyhäjoessa on tehty mittavia vesistöjärjestelyjä tulvariskien pienentämiseksi ja vesivoiman tuottamiseksi. Jokeen on rakennettu viisi voimalaitosta, jotka ovat alajuoksulta lukien Hourunkosken, Haapakosken, Venetpalon, Kalliokosken ja Vesikosken voimalaitokset. Yhteensä vesistöstä saatava sähköteho on noin 4,1 MW, ja vuotuinen energiantuotto noin 17,5 GWh.[7]
Pyhäjokeen on kaavailtu muitakin voimalaitoksia. Revon Voima Oy suunnitteli 1960-luvulla voimalaitosta myös Pyhänkoskeen, mutta hanke ei toteunut. Tarkoitus oli rakentaa voimalaitos noin kilometri etelään jokiuomasta ja johtaa vesi sinne Pyhänkosken ohi kaivettavaa kanavaa pitkin. Nykyään joen alajuoksu Haapakosken voimalaitokselle saakka on suojeltu koskiensuojelulailla.[7]
| Koski | Voimalaitoksen teho (MW) | Vuosienergia (GWh/a) |
|---|---|---|
| Hourunkoski | 0,5 | 3,0 |
| Haapakoski | 0,2 | 0,8 |
| Venetpalonkoski | 2,0 | 7,5 |
| Kalliokoski | 0,7 | 3,0 |
| Vesikoski | 0,7 | 3,2 |
Lähteet muokkaa
- ↑ Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ Facta 2001 s. 343
- ↑ Pyhäjoen vesistöalue (54) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 9.2.2023.
- ↑ Poikkeuksellisen suuria uhanalaisia raakkuja löytyi Pyhäjoesta vastoin odotuksia – asiantuntija: Uskomatonta, että ne ovat selvinneet hengissä yle.fi. 20.9.2022. Viitattu 20.9.2022.
- ↑ Räsänen, Niilo: Oulaisten pitäjän historia, s. 13. Oulu: Oman kannan kirjapaino, 1921.
- ↑ Matinolli, Eero: Suur-Pyhäjoen historia, s. 11. Keski-Pohjanmaan kirjapaino Oy, 1969.
- ↑ a b c Pyhäjoen vesistöalue Voimaa vedestä 2007. 31.1.2008. Oy Vesirakentaja. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 1.4.2015.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhäjoki (joki) Wikimedia Commonsissa
- Pyhäjoen valuma-alue paikkatietoikkuna.fi.