Pyhä-Luoston kansallispuisto
Pyhä-Luoston kansallispuisto on Lapin maakunnassa Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntien sekä Kemijärven kaupungin alueella sijaitseva kansallispuisto. Se perustettiin vuonna 1938 alun perin vain Pyhätunturin alueelle, mutta vuonna 2005 kansallispuistoa laajennettiin yhdistämällä siihen Luoston alue. Näin Pyhä-Luosto on samalla Suomen vanhimpia ja uusimpia kansallispuistoja. Puiston pinta-ala on 142 neliökilometriä,[2] ja sen maisemia hallitsevat tunturit, vanhat havumetsät, aapasuot ja rakkakivikot.
Pyhä-Luoston kansallispuiston tunnus
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
142 km² |
| Tyyppi | |
|---|---|
| Perustettu |
1938, laajennettu 2005 |
| Kävijämäärä |
203 600[1] (2022) |
| Hallinto |
Vuonna 2022 Pyhä-Luoston kansallispuistossa vieraili yhteensä noin 203 600 kävijää, ja se oli Suomen viidenneksi suosituin kansallispuisto Pallas-Yllästunturin, Urho Kekkosen, Nuuksion ja Kolin kansallispuistojen jälkeen.[1]
Luonto muokkaa
.jpg)
Geomorfologia muokkaa
Pyhä-Luoston kansallispuisto sijaitsee Suomen eteläisimmällä suurtunturialueella, ja sen rungon muodostaa 12 huipun Pyhätunturin tunturijono. Alavasta ja melko tasaisesta ympäristöstään selvästi erottuvat tunturit ovat jäänteitä kaksi miljardia vuotta vanhoista Alppien kaltaisista vuorista. Ne koostuvat pääosin kvartsiitista, joka on jäänyt jäljelle, kun aiemman vuoriston pehmeämmät kivilajit ovat rapautuneet pois.[2] Korkeimmat tunturit ovat Noitatunturi (540 m) ja Ukko-Luosto (514 m). Tunturit ja niitä erottavat syvät kurut ovat jääkauden sulamisvesien muovaamia. Mahtavin kuruista on jyrkkäseinäinen ja kivikkoinen, 220 metriä syvä Pyhätunturin Isokuru. Kurujen lisäksi alueen erikoisuutena ovat karut kvartsiittilouhikot sekä pakkasrapautumisen seurauksena syntyneet rakkakivikot.[3] Isokurussa on Pyhäkasteenlampi ja 17 metriä korkea Pyhäkasteenputous. Samuli Paulaharjun tarinan mukaan lampi on saanut nimensä siitä, kun Esaias Fellman kastoi siellä lappalaisia kristinuskoon vuonna 1648.[4]
Pyhä-Luoston kansallispuisto kuuluu Kemijoen päävesistöalueeseen. Alueen maaperä vaihtelee moreenista, rakkakivikoista ja hiekasta turpeeseen ja prekvartäärisen kallioperän paljastumiin. Alueelta on löydetty harvinaista ametistia, jota louhitaan Luostolla Lampivaarassa sijaitsevassa kaivoksessa. Lampivaaran kaivos on harvoja jalokivikaivoksia, joihin vierailijat ovat tervetulleita[5][4].
Kasvillisuus muokkaa
Pyhä-Luoston tunturien alarinteillä kasvaa vanhoja, jopa 200-vuotiaita yhtenäisiä havumetsiä. Alempana havumetsät muuttuvat laakeiksi aapasoiksi. Alueen suotyypit vaihtelevat vetisistä nevoista kuivahkoihin rämeisiin ja korpiin, ja varsinkin Luostolta Siurunjoen alajuoksulta löytyy myös reheviä lettoja.[3] Puistossa elää tyypillinen Metsä-Lapin kasvilajisto. Kangasmetsissä kasvaa laajalti mäntyä, kuusta, mustikkaa ja puolukkaa, soilla hillaa ja rahkasammalta, sekä tuntureilla muun muassa tunturikoivua, variksenmarjaa, tunturiliekoa, sielikköä ja kurjenkanervaa. Tuntureiden alarinteillä ja puronvarsilehdoissa esiintyy paikoin Lapin olosuhteissa harvinaisen rehevää kasvillisuutta; siellä tyypillisiä lajeja ovat muun muassa metsäkurjenpolvi ja hiirenporras. Alueella on myös runsaasti erilaisia jäkälä- ja kääpälajeja. Puuraja kulkee Pyhä-Luostolla noin 320–400 metriä merenpinnan yläpuolella.[3]
Eläimistö muokkaa
Pyhä-Luoston kansallispuiston huomattavimpia nisäkäslajeja ovat poro, hirvi, karhu ja saukko. Alueella on tavattu lähes 130 lintulajia, joista huomattavimpia ovat muun muassa kuukkeli, sinirinta, keltavästäräkki, piekana, varpushaukka, laulujoutsen, kurki, liro ja vesipääsky.[3][6]
Reitit ja palvelut muokkaa
Pyhä-Luoston kansallispuistossa on useita pituudeltaan ja vaikeudeltaan eritasoisia kävelyreittejä, joista osa lähtee Pyhän ja osa Luoston kylästä. Lisäksi puistossa on maastopyöräilyreittejä, talvisin myös hiihtolatuja ja lumikenkäilyreittejä. Pyhän ja Luoston tunturikylät yhdistää 30 kilometrin pituinen Pyhä-Luoston retkeilyreitti.[7]
Pyhän tunturikylässä sijaitsee Luontokeskus Naava, jossa on muun muassa luontoaiheinen näyttely, lounasravintola, myymälä ja kokoustilat. Puistossa sijaitsee useita autiotupia, laavuja, tulentekopaikkoja ja kuivakäymälöitä.[8]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 11.12.2023.
- ↑ a b Pyhä-Luoston historia luontoon.fi. Viitattu 19.3.2020.
- ↑ a b c d Pyhä-Luoston luonto luontoon.fi. Viitattu 19.3.2020.
- ↑ a b Pyhä-Luoston nähtävyydet luontoon.fi. Viitattu 18.12.2020.
- ↑ Lampivaaran ametistikaivos ametistikaivos.fi.
- ↑ Pyhä-Luoston kansallispuiston linnut Pyhä. Arkistoitu 17.1.2021. Viitattu 18.12.2020.
- ↑ Pyhä-Luoston reitit luontoon.fi. Viitattu 18.12.2020.
- ↑ Pyhä-Luoston palvelut luontoon.fi. Viitattu 18.12.2020.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhä-Luoston kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
| Kylät |
Aapajärvi | Arvospuoli | Kairala | Kiemunkivaara | Luiro | Pelkosenniemi | Suvanto |
|---|---|
| Luonnonsuojelualueet | |
| Luonnonmuodostelmat | |
| Rakennukset ja rakennelmat | |
| Museot | |
| Perusrakennehankkeet | |
| Liikenne |