Pyörätuolirugby
Pyörätuolirugby on vammaisurheilulaji, jota pelaavat pyörätuolia käyttävät henkilöt, joilla on neliraajahalvaus tai muu sekä ylä- että alaraajoihin vaikuttava vamma.[1]
Säännöt lyhyesti muokkaa
Pyörätuolirugbya pelataan koripallokentällä, ja pelivälineenä on lentopallo. Kenttäpelaajia on neljä per joukkue. Pyrkimyksenä on saada maali koskettamalla tai ylittämällä vastustajan maaliviiva pitäen samalla palloa hallussaan. Maalista saa yhden pisteen. Enemmän pisteitä saanut joukkue on voittaja. Pallon liikuttelu on sallittua ojentamalla, heittämällä, lyömällä, vierittämällä, pompottamalla tai kantamalla mihin suuntaan tahansa. Peliaika on 4 × 8 minuuttia, ensimmäinen ja kolmas tauko ovat yhden, ja keskimmäinen tauko viiden minuutin mittaisia. Joukkueessa saa olla yhteensä 12 pelaajaa.
Historia muokkaa
Pyörätuolirugby kehitettiin 1970-luvun lopulla Kanadassa lajiksi neliraajahalvauspotilaille, jotka eivät kyenneet pelaamaan varsin suosittua, mutta taitavia ja tarkkoja käsien liikkeitä vaativaa pyörätuolikoripalloa. Alun perin pyörätuolirugbya kutsuttiin nimellä murderball (murhapallo), koska se on luonteeltaan varsin raju ja aggressiivinen. Nimi muutettiin pyörätuolirugbyksi 1980-luvun lopulla, jolloin järjestettiin myös ensimmäiset kansainväliset kilpailut Torontossa.
Kansainvälinen lajiliitto IWRF (International Wheelchair Rugby Federation) perustettiin vuonna 1993 ja ensimmäiset maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin 1995 Zürichissä. Laji oli paralympialaisissa näytöslajina Atlantassa 1996 ja kuului ensimmäistä kertaa viralliseen ohjelmaan seuraavissa paralympialaisissa Sydneyssä 2000. Nykyisin kansainvälisellä lajiliitolla on 23 jäsenmaata.
Katso myös muokkaa
- Murderball, yhdysvaltalainen dokumenttielokuva vuodelta 2005
Lähteet muokkaa
- ↑ Wheelchair Rugby Australian Paralympics Committee. Viitattu 31.8.2013.
