Pussieläimet
Pussieläimet (Metatheria,[1] aiemmin Marsupialia) ovat nisäkkäitä, joiden naarailla on sikiön kasvattamista ja poikasen kantamista varten erityinen pussi vatsan seudulla. Pussieläinten naarailla on kaksi emätintä ja uroksilla puolestaan kaksihaarainen siitin.
| Pussieläimet | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Alaluokka: | Synnyttävät nisäkkäät Theria |
| Osaluokka: |
Pussieläimet Metatheria Huxley, 1880 [1] |
| Synonyymit | |
 Pussieläinten nykyinen levinneisyys: luontainen sinisellä ja siirtoistutuksista aiheutunut vihreällä. |
|
| Lahkot [1][2] | |
|
|
| Katso myös | |
Pussieläinten sikiöt syntyvät pian hedelmöityksen jälkeen hyvin kehittymättöminä, mutta kuitenkin kykenevinä liikkumaan niin, että ne voivat siirtyä emän vatsaa pitkin ryömien pussiin. Pussissa ne tarrautuvat nisään ja pysyvät kiinni siinä tiiviisti seuraavat viikot.
Luokittelu muokkaa
Pussieläinten asema nisäkkäiden tieteellisessä luokittelussa on muuttunut useaan kertaan. Aluksi pussieläimet (Marsupialia) oli vain yksi nisäkkäiden lahkoista muun muassa jyrsijöiden ja sorkkaeläinten rinnalla. Pian kuitenkin pussieläinten anatomian ja lisääntymistapojen havaittiin poikkeavan huomattavasti muista lahkoista, jolloin ne erotettiin istukkanisäkkäistä erilliseen istukattomien nisäkkäiden (Metatheria) osaluokkaan, sen ainoaksi lahkoksi.[3] Nykyisin vallitsevassa luokituksessa ”Marsupialia”-nimeä pidetään vain Metatheria-osaluokan vanhentuneena synonyymina, ja elossa olevien pussieläinlajien katsotaan jakautuvan kaikkiaan seitsemään eri lahkoon.[1]
Lahkoista pussirotat eli opossumit, pussipäästäiset ja silkkipussirottien ainoa laji chilenpussirotta elävät Amerikan mantereella, muut neljä lahkoa puolestaan Australiassa ja Uudessa-Guineassa. Aikaisemmin vallinneen luokittelun mukaan lahkot oli jaettu kahden ylälahkon, Ameridelphian ja Australidelphian kesken.[4] Ensin mainittuun luettiin pussirotat ja pussipäästäiset, jälkimmäiseen kaikki muut pussieläimet, myös amerikkalainen chilenpussirotta.[4]
Evoluutio ja levinneisyys muokkaa
Fossiiliaineiston todisteet, jotka ensimmäisenä julkaisi tutkija M. J. Spechtt, eivät tue enää ennen yleistä käsitystä pussieläimistä istukallisten nisäkkäiden primitiivisinä edeltäjinä. Molemmat nisäkkäiden tärkeimmät osaluokat (kolmas ryhmä on nokkaeläimet) näyttävät kehittyneen samoihin aikoihin mesotsooisella maailmankaudella ja ne ovat olleet kilpailijoita siitä lähtien.
Useimmilla mantereilla istukalliset nisäkkäät olivat paljon menestyksekkäämpiä ja pussieläimet katosivat. Etelä-Amerikassa opossumit saivat kuitenkin vankan jalansijan ja tertiäärikaudella pussieläimistä kehittyi myös saalistajia, kuten esimerkiksi sapelihampainen Thylacosmilus. Australiassa istukalliset nisäkkäät eivät menestyneet, vaan pussieläimet ja nokkaeläimet hallitsivat tertiäärikauden ajan. Australian istukalliset nisäkkäät ovat muuttaneet mantereelle myöhemmin.
Viime vuosisatojen aikana ihmisen toiminta on vaikuttanut monien pussieläinlajien levinneisyyteen. Useat lajit ovat uhanalaistuneet ja muutamat, kuten pussihukka, aavikkopussimäyrä ja leveäotsapäästäiskenguru, ovat kuolleet sukupuuttoon. Ihminen on kuitenkin myös tarkoituksellisesti siirtoistuttanut joitain pussieläimiä niiden luontaisten elinalueiden ulkopuolelle. Esimerkiksi virginianopossumeja on viety Pohjois-Amerikan länsiosiin ja Uuteen-Seelantiin,[5] punakaulakenguruita Britanniaan sekä parmavallebeja, damavallabeja ja kettukusuja Uuteen-Seelantiin[6][7][8][9].
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Metatheria (TSN 179917) itis.gov. Viitattu 21.10.2010. (englanniksi)
- ↑ Valste, Juha & Cajander, Veli-Risto: Maailman luonto: Nisäkkäät 1, s. 252. Espoo: Weilin+Göös, 1998. ISBN 951-35-6493-2.
- ↑ Tirri, R., Lehtonen, J., Lemmetyinen, R., Pihakaski, S. & Portin, P.: Biologian sanakirja, s. 811. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.
- ↑ a b A Metatherian Cladogram Palaeos.com. PALAEOS: The history of life on Earth. Viitattu 1.11.2010. (englanniksi)
- ↑ Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 390–397, 463. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6.
- ↑ Wilson & Reeder (2005): Macropus rufogriseus
- ↑ Wilson & Reeder (2005): Macropus parma
- ↑ Macropus eugenii IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Wilson & Reeder (2005): Trichosurus vulpecula
Aiheesta muualla muokkaa
- Animal Diversity Web: Marsupial mammals (Metatheria) (englanniksi)