Puotilan kartano
Puotilan kartano (Botby gård) on Helsingin vanha kantatila, joka sijaitsee Puotilassa. Kartanon päärakennus on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa.[1] Nykyisin kartano toimii ravintolana. Se sai uudet omistajat vuonna 2014.[2]
Kartanon nimi (Botby gård) on Puotilan sekä Puotilan metroaseman ruotsinkielinen nimi. Aikaisemmin kartanosta ja myös koko Vartiokylästä käytettiin suomeksi nimeä Puotinkylä.[1]
Rakennukset ja ympäristö muokkaa
Puotilan kartanon alue koostuu nykyään kolmesta rakennuksesta: päärakennuksesta, sivurakennuksesta eli Pehtoorin pytingistä ja entisestä viljamakasiinista, joka tunnetaan nykyisin Puotilan kappelina. Pehtoorin pytingissä sijaitsee pub Svenkka.[3]
Puotilan kartano sijaitsee lehmusten reunustaman Rantakartanontien päässä. Kartanolta on näkymät alas Vartiokylänlahdelle. Rantaan johtavassa rinteessä on viljelypalstoja.[4]
Kartanon pihapiirin luonaispuolella sijaitsee Juorumäen puistometsä. Metsässä sijaitsee Juorumäen muistomerkki. Muistomerkki on luonnonkivistä koostuva röykkiö, jonka päällä on mustasta graniitista valmistettu malja. Maljan jalustassa on kaiverrus, jossa on risti ja teksti "9. Juni 1862" (9. kesäkuuta 1862). Muistomerkin tarkoituksesta ei ole varmaa tietoa. Sitä on arveltu kartanon silloisen omistajan kauppaneuvos Johan Henrik Lindroosin muistomerkiksi, mutta myös hänen koiransa tai lempihevosensa hautamuistomerkiksi.[5] Teos joutui ilkivallan kohteeksi keväällä 2021 ja sen vuoksi se poistettiin toistaiseksi. Muistomerkki oli poistettuna vielä keväällä 2022.[5]
Historia muokkaa
Puotilan kartanon historiasta ei ole säilynyt kovin paljon lähteitä. Monet asiakirjat tuhoutuivat kartanon sivurakennuksen palossa ensimmäisen maailmansodan aikaan. Perimätiedon mukaan kartanon asioissa oli kirjanpidollisia epäselvyyksiä, jonka vuoksi rakennus päätettiin polttaa.[4]
Alueen asutus on peräisin viimeistään 1200-luvulta.[1] Puotilan kartano sai alkunsa, kun paikalliseen Råånsin ratsutilaan liitettiin viereiset Klavisin ja Domarsin tilat vuosina 1756 ja 1757. Viaporin viimeinen Ruotsin vallan aikainen komentaja ja Ruotsinsalmen toisen meritaistelun sankari amiraali Carl Olof Cronstedt syntyi Puotilan kartanossa vuonna 1756.[4]
Vuosina 1756–1774 kartanon omisti Jägerhorn af Spurilan suku. Heiltä kartanon osti apteekkari Wilhelm Elg, joka hankki itselleen samana vuonna myös Vartiokylänlahden vastarannalla sijaitsevan Rastilan kartanon. Puotilan kartanon päärakennus on peräisin 1700-luvun lopulta.[4] Kartano pysyi Elgin suvun hallussa vuoteen 1844 asti. Tämän jälkeen kartano oli erinäisten sukujen hallussa ja vuonna 1917 sen osti osakeyhtiö Botby gods Aktiebolag.[4] Vielä 1900-luvun alussa Puotilan kartanolla oli oma laivalaituri, ja sinne oli lähinnä kesämökkiliikennettä Helsingistä. Laiturin jäännökset ovat edelleen jäljellä Vuosaaren sillan kohdalla.[1]
Helsingin kaupunki hankki maat osittain vuonna 1927 ja kokonaan vuonna 1933. Tämän jälkeen rakennus oli vaihtelevassa käytössä, muun muassa kansakouluna ja häädettyjen asuntolana. Näinä aikoina kartano ja sitä ympäröivät alueet pääsivät melko huonoon kuntoon. Puotilan kartano olikin lähellä purkamista: vuonna 1969 kiinteistölautakunta äänesti purkamisen puolesta äänin 6-2. Vuonna 1970 kartanon kuitenkin vuokrasi ravintolayritys.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Puotilan kartano Stadissa.fi. Viitattu 25.7.2013.
- ↑ Virve Rissanen HS: Vuosia hylättynä seisonut Puotilan kartano avaa ovensa maanantaina Helsingin Sanomat. 21.8.2014. Viitattu 3.4.2022.
- ↑ Puotilan Kartano | Svenkka puotilankartano.fi. Viitattu 3.4.2022.
- ↑ a b c d e f Donner, Julia ja MA-arkkitehdit: Puotilan kartano Historiallinen selvitys ja puiston kehittämistavoitteet 2008. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Viitattu 3.4.2022.
- ↑ a b Juorumäen muistomerkki Helsingin kaupunki. Viitattu 3.4.2022. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla muokkaa