Puolan voivodikunnat

Puolan voivodikunnat (puol. województwo) ovat Puolan aluehallinnon laajimpia yksiköitä. Puolan paikallishallinto on kolmiportainen: voivodikunta jakautuu vielä piirikuntiin (puol. powiat) ja kuntiin (puol. gmina).[1] Nimitys voivodikunta on peräisin keskiajalta, jolloin voivodiruhtinaat hallitsivat Itä-Eurooppaa kuninkaidensa vasalleina.[2]

Tämä artikkeli on osa
Puolan aluehallinto -sarjaa
Voivodikunnat
Piirikunnat
Kunnat
Luettelo kaupungeista
Luettelo piirikunnista
ISO 3166-2:PL
Puolan voivodikunnat.

Historia muokkaa

Voivodikuntien lukumäärä on vaihdellut. Kansandemokratian aikana läänejä oli alkujaan 17, mutta niiden määrä kasvatettiin 49:än vuonna 1975.[2] Tammikuun ensimmäisenä päivänä 1999 voimaan astuneen hallintouudistuksen jälkeen voivodikuntia on ollut enää 16.[1] Nykyiset läänit edustavat pitkälti Puolan historiallisia aluejakoja, kun aikaisemmat "pienoisläänit" olivat keinotekoisempia ja nimettiin voivodikunnan keskuskaupungin mukaan.

Hallintouudistuksessa läänien lukumääräksi suunniteltiin aluksi kahtatoista, mutta poliittisen kädenväännön jälkeen päädyttiin nykyiseen määrään. Neuvottelut johtivat myös siihen, että Kujavia-Pommerin ja Lubuszin voivodikunnilla on kummallakin kaksi pääkaupunkia.

Vallankäyttö muokkaa

Keskushallinto nimittää voivodikunnille lääninjohtajat, joiden arvonimenä on yhä voivodi (puol. wojewoda). Neljän vuoden välein valitaan vaaleilla lääninneuvosto (puol. sejmik województwa), joka puolestaan valitsee lääninhallituksen (puol. zarząd województwa), jota johtaa maakuntajohtaja (puol. marszałek województwa, voivodikunnan marsalkka).[1]

Voivodi tarkkailee alueensa vallankäyttöä ja hallinnoi valtion ylläpitämiä laitoksia (kuten poliisia ja palokuntaa) ja valtion omaisuutta.

Sejmikin edustajat valitaan joka neljäs vuosi yhtä aikaa piirikuntien ja kuntien valtuustojen kanssa. Lääninneuvosto käyttää rajattua lainsäädäntövaltaa ja hyväksyy voivodikunnan budjetin. Lisäksi se valitsee lääninhallituksen ja maakuntajohtajan.

Lääninhallitus ja voivodikunnan marsalkka suunnittelevat voivodikunnan budjetin, toimeenpanevat sejmikin päätökset ja käyttävät valtaansa muun muassa Euroopan unionin tukirahoja jaettaessa.

Nykyiset voivodikunnat muokkaa

Voivodikunta Puolaksi Saksaksi Asukkaita Pinta-ala (km²) Asukastiheys (as./km²) Pääkaupunki Lippu
Ala-Karpatia Podkarpackie Karpatenvorland 2 097 248 17 926 118 Rzeszów  
Ala-Sleesia Dolnośląskie Niederschlesien 2 898 000 19 948 145 Wrocław  
Kujavia-Pommeri Kujawsko-Pomorskie Kujawien-Pommern 2 068 142 17 969 115 Bydgoszcz ja Toruń  
Łódź Łódzkie Lodsch 2 587 702 18 219 142 Łódź  
Lublin Lubelskie Lublin 2 191 000 25 114 110 Lublin  
Lubusz Lubuskie Lebus 1 009 005 13 984 72 Gorzów Wielkopolski ja Zielona Góra  
Länsi-Pommeri Zachodniopomorskie Westpommern 1 696 000 22 902 74 Szczecin  
Masovia Mazowieckie Masowien 5 136 000 35 598 144 Varsova  
Opole Opolskie Oppeln 1 045 273 9 412 111 Opole  
Podlasia Podlaskie Podlachien 1 221 000 20 180 60 Białystok  
Pommeri Pomorskie Pommern 2 192 000 18 293 120 Gdańsk  
Sleesia Śląskie Schlesien 4 685 800 12 294 381 Katowice  
Iso-Puola Wielkopolskie Großpolen 3 359 932 29 826 113 Poznań  
Świętokrzyskie Świętokrzyskie Heiligkreuz 1 291 000 11 691 110 Kielce  
Vähä-Puola Małopolskie Kleinpolen 3 253 000 15 108 215 Krakova  
Warmia-Masuria Warmińsko-Mazurskie Ermland-Masuren 1 428 552 24 192 59 Olsztyn  

Lähteet muokkaa

  1. a b c Voivodships Why Poland. Polish Investment and Trade Agency. Arkistoitu 28.9.2022. Viitattu 13.6.2021.
  2. a b Marek Kepa: All Over the Map: A Quick Tour of Poland’s Voivodeships Culture.pl. 2019. Viitattu 13.6.2021.

Aiheesta muualla muokkaa