Puolan ilmavoimat

Puolan asevoimien puolustushaara

Puolan ilmavoimat (puol. Siły Powietrzne) on Puolan asevoimien puolustushaara, joka vastaa ilmapuolustuksesta. Heinäkuuhun 2004 sen nimenä oli ilmapuolustus ja ilmatorjuntajoukot puol. Wojska Lotnicze i Obrony Powietrznej. Vuonna 2014 ilmavoimiin kuului 16 425 sotilasta ja 475 lentokonetta, jotka oli sijoitettu kymmeneen tukikohtaan Puolassa.

Puolan ilmavoimat
Siły Powietrzne

Konetunnus
Toiminnassa 1918–
Valtio  Puola
Puolustushaarat ilmavoimat
Osa joukkoa Puolan asevoimia
Koko 16 425 henkeä
475 lentokonetta
Värit punainen ja valkoinen
Sodat ja taistelut Toinen maailmansota
Komentajat
Nykyinen komentaja kenraaliluutnantti Lech Majewski

Puolan ilmavoimien historia alkaa ensimmäisen maailmansodan päättymiseen ja Puolan itsenäisyystaisteluun. Saksan ja Neuvostoliiton vallattua maan vuonna 1939 noin 70 prosenttia kalustosta tuhoutui, mutta suuri määrä henkilöstöstä pakeni Unkarin ja Romanian kautta Ranskaan jatkaakseen taistelua. Toisen maailmansodan aikana puolalaisia lentäjiä taisteli sekä länsi- että itärintamalla.

Historia muokkaa

Neuvostoliitosta toimitettiin 1970-luvulla Puolan ilmavoimille kaksikymmentä Suhoi Su-20 ja 104 kappaletta Su-22-koneita, jotka muodostivat vielä vuonna 1992 neljä maataistelurykmenttiä, joissa oli tiedustelutehtäviin 24 Mikojan-Gurevitš MiG-17 ja kahdeksan Su-20 konetta. Su-22 koneista on palveluksessa 48 ja ne on sijoitettu 7., 8. ja 20. taktiseen lentolaivueeseen. Tarkoitus on modernisoida kalustoa niin, että sen kykenisi jatkamaan palvelusta aina 2020–2022 asti.[1]

1990-luvun alussa ilmapuolustustehtävissä oli kahdeksan rykmenttiä, joiden kalustona oli 221 kappaletta MiG-21-koneita, jotka on poistettu pääosin palveluksesta. Lisäksi ilmavoimilla on 37 MiG-23-konetta. Vuosina 1989-1990 Neuvostoliitto toimitti kaksitoista MiG-29 hävittäjää, joista yhdeksän on edelleen palveluksessa 1. taktisessa lentolaivueessa Minsk Mazowieckissä. Ilmapuolustuksen taktisesta tiedustelusta vastasi 24 MiG-21RU-konetta. Vuonna 1996 vaihdettiin Tšekin kanssa yksitoista PZL W-3 Sokół -helikopteria kymmeneen MiG-29-koneeseen ja vuonna 2004 ostettiin 23 MiG-29:ää Saksasta. Koneiden heikon kunnon vuoksi ainoastaan neljätoista saksalaiskonetta päätyi palvelukseen. Palveluksessa olleet koneet ovat Nato yhteensopivin järjestelmin varustettuja ja ne on sijoitettu 41. taktiseen lentolaivueeseen Malborkiin.[1]

Vuonna 1997 Puolan hallitus aloitti 350 MiG-21 ja Su-22 koneen korvaajan etsinnän. Vaatimuksena oli sadan monitoimihävittäjän hankinta. Nato-jäsenyyden mahdollistamiseksi koneiden hankinta suunnattiin länsimaihin ja ehdokkaiksi esitettiin Dassault Mirage 2000, Saab JAS 39 Gripen sekä F-16. Marraskuussa 1998 Puola vastaanotti BAen, Saabin ja Daimler-Benzin ehdotuksen MiG-29-koneiden modernisoinnista, jolla pyrittiin varmentamaan Gripenin valinta. Joulukuussa Puolan puolustusministeriö kysyi mahdollisuutta liisata Yhdysvalloista 36 F-16 hävittäjää. Yhdysvallat ilmoitti hyväksyvänsä käytettyjen F-16- tai F/A-18-koneiden liisauksen viideksi vuodeksi noin sadalla miljoonalla dollarilla, mihin sisältyisi lentäjien ja huoltohenkilöstön koulutus.[2]

Puolan hallitus ilmoitti 27. joulukuuta 2002 ostavansa eikä lainaavansa F-16-koneita. Sopimus allekirjoitettiin 18. huhtikuuta 2003 ja sen mukaan Puolalle toimitetaan 36 F-16C- ja 12 F-16D-konetta 3,5 miljardilla dollarilla. Koneiden luovutus alkoi vuonna 2006. Ensimmäinen kone suoritti koelennon Texasissa 14. maaliskuuta 2006.[2] Koneet ovat palveluksessa 3. ja 6. taktisessa lentolaivueessa Poznan Krzesinyn lentotukikohdassa sekä 10. taktisessa lentolaivueessa Laskissa.[3]

Kuljetuslentorykmentit muokkaa

Vuonna 1992 ilmavoimilla oli kaksi kuljetuslentorykmenttiä, joiden kalustona oli kymmenen Antonov An-2, yksi An-12, yksitoista An-26, kymmenen Jak-40, yksi Tu-154, kolme Iljušin Il-14 -lentokonetta sekä neljä Mil Mi-8 ja Bell 412 -helikopteria.[1]

Ilmavoimat tilasi kymmenen CASA C-295M -kuljetuskonetta, joista kahdeksan luovutettiin 13. kuljetuslentolaivueelle Krakova-Baliceen. Koneet on varustettu GPS:llä, soihduin sekä ohjusvaroittimin.[1] Yksi koneista putosi lento-onnettomuudessa Luoteis-Puolassa 23. tammikuuta 2008, jolloin 20 henkilöä menehtyi.[4]

Koulukoneet muokkaa

Helmikuussa 2014 tilattiin kahdeksan M-346-koulukonetta korvaamaan TS-11 Iskrat. Finmeccanica luovutti ensimmäiset kaksi konetta marraskuussa 2016.[5]

Helikopterijoukot muokkaa

Helikopterijoukkoja oli 1992 kolme rykmenttiä, joissa oli kolmekymmentä Mil Mi-24, 130 Mi-2 ja 21 Mi-8-helikopteria.[1]

Organisaatio muokkaa

  • 1. taktinen lennosto puol. 1 Skrzydło Lotnictwa Taktycznego, Świdwinin lentotukikohta
  • 2. taktinen lennosto puol. 2 Skrzydło Lotnictwa Taktycznego, Poznań
    • 31. taktinen lentotukikohta puol. 31 Baza Lotnictwa Taktycznego, Poznań-Krzesiny
    • 32. taktinen lentotukikohta puol. 32 Baza Lotnictwa Taktycznego, Łask
    • puol. 16 Jarociński Battalion Remontu Lotnisk im gen bryg Stanisława Taczaka, Jarocin
  • 3. kuljetuslennosto puol. 3 Skrzydło Lotnictwa Transportowego, Powidz
    • 1. kuljetuslentotukikohta puol. 1 Baza Lotnictwa Transportowego, Warszawa-Okęcie
    • 8. kuljetuslentotukikohta puol. 8 Baza Lotnictwa Transportowego im płk pil Stanisława Jakuba Skarżyńskiego, Kraków-Balice
    • 33. kuljetuslentotukikohta puol. 33 Baza Lotnictwa Transportowego, Powidz
    • 1. SAR-osasto puol. 1 Grupa PoszukiwawczoinRatownicza, Świdwin
    • 2. SAR-osasto puol. 2 Grupa PoszukiwawczoinRatownicza, Mińsk Mazowiecki
    • 3. SAR-osasto puol. 3 Grupa PoszukiwawczoinRatownicza, Kraków-Balice
  • 4. koulutuslennosto puol. 4 Skrzydło Lotnictwa Szkolnego im gen bryg pil Witolda Urbanowicza, Dęblin
    • 41. koulutustukikohta puol. 41 Baza Lotnictwa Szkolnego im mjr pil Eugeniusza Horbaczewskiego, Dęblin
    • 42. koulutustukikohta puol. 42 Baza Lotnictwa Szkolnego im kpt pil Franciszka Żwirki i inż Stanisława Wigury, Radom
    • Wojskowy Ośrodek Szkoleniowoin Kondycyjny "Gronik", Zakopane
    • Ośrodek Szkolenia WysokościowoinRatowniczego i Spadochronowego Sił Powietrznych, Poznań-Krzesiny
  • 3. ilmatorjuntaohjusprikaati puol. 3 Warszawska Brygada Rakietowa Obrony Powietrznej, Sochaczew-Bielice
    • 38. huoltokomppania puol. 38 Dywizjon Zabezpieczenia OP, Sochaczew-Bielice
    • 32. ilmatorjuntaohjuspatteri puol. 32 Wieliszewski Dywizjon Rakietowy OP im gen dyw Gustawa Konstantego Orlicz-Dreszera, Olszewnica Stara
    • 33. ilmatorjuntaohjuspatteri puol. 33 Dywizjon Rakietowy OP, Gdynia-Grabówek
    • 34. ilmatorjuntaohjuspatteri puol. 34 Śląski Dywizjon Rakietowy OP, Bytom
    • 35. ilmatorjuntaohjuspatteri puol. 35 Skwierzyński Dywizjon Rakietowy OP, Skwierzyna
    • 36. ilmatorjuntaohjuspatteri puol. 36 Dywizjon Rakietowy OP, Mrzeżyno
    • 37. ilmatorjuntaohjuspatteri puol. 37 Dywizjon Rakietowy OP, Sochaczew-Bielice
  • 3. viestiprikaati puol. 3 Wrocławska Brygada Radiotechniczna, Wrocław
    • 3. viestipataljoona puol. 3 Sandomierski Battalion Radiotechniczny, Sandomierz
    • 8. viestipataljoona puol. 8 Szczycieński Battalion Radiotechniczny, Lipowiec
    • 31. viestipataljoona puol. 31 Battalion Radiotechniczny, Wrocław
    • 34. viestipataljoona puol. 34 Chojnicki Battalion Radiotechniczny, Chojnice
  • 1. viestikeskus puol. 1 Grójecki Ośrodek Radioelektroniczny im ppłk Jana Kowalewskiego, Grójec
  • puol. Wyższa Szkoła Oficerska Sił Powietrznych, Dęblin
  • puol. Centrum Szkolenia InżynieryjnoinLotniczego, Dęblin
  • puol. Centrum Szkolenia Sił Powietrznych im Romualda Traugutta, Koszalin
  • puol. Szefostwo Służby Hydrometeorologicznej Sił Zbrojnych RP, Warszawa

Kalusto muokkaa

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa