Punalehmäantilooppi

Kongoni eli punalehmäantilooppi (Alcelaphus buselaphus)[2] on afrikkalainen lehmäantilooppien alaheimoon kuuluva sorkkaeläinlaji.

Kongoni
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Nautaeläimet Bovidae
Alaheimo: Lehmäantiloopit Alcelaphinae
Suku: Kongonit Alcelaphus
Laji: buselaphus
Kaksiosainen nimi

Alcelaphus buselaphus
(Pallas, 1766)

Alalajit
  • 6 alalajia, katso teksti
Katso myös

  Punalehmäantilooppi Wikispeciesissä
  Punalehmäantilooppi Commonsissa

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Kongonin säkäkorkeus on 1,1–1,5 metriä. Uros on tummanruskea, naaras kellanruskea.

Alalajit muokkaa

Kongonilla on kuusi alalajia, joista yksi on kuollut sukupuuttoon.[3] Myös kontsiantilooppi (Alcelaphus lichtensteinii) ja kaama-antilooppi (Alcelaphus caama) on toisinaan luokiteltu kongonin alalajeiksi,[1] mutta nykyisin ne katsotaan yleensä omiksi lajeikseen.[3]

Alalajit:[3][4][5]

  • A. b. buselaphus – pohjanlehmäantilooppi eli bubal
  • A. b. cokii – kongoni
  • A. b. lelwel – lelwel eli jacksoninlehmäantilooppi
  • A. b. major – lännenlehmäantilooppi
  • A. b. swaynei – swaynenlehmäantilooppi
  • A. b. toratora

Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa

Kongonit elävät ruohosavanneilla ja pärjäävät pitkänkin heinän keskellä. Lajia tavattiin aiemmin laajoilla alueilla Afrikassa, mutta nykyisin sitä on jäljellä enää osissa Botswanaa, Namibiaa, Etiopiaa, Tansaniaa ja Keniaa.[6] Sukupuuttoon kuolleen bubalin levinneisyys ulottui pohjoisessa mahdollisesti Palestiinaan saakka[7].

Lähteet muokkaa

  1. a b IUCN SSC Antelope Specialist Group: Alcelaphus buselaphus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 26.2.2018. (englanniksi)
  2. Kongoni (punalehmäantilooppi) – Alcelaphus buselaphus] laji.fi Suomen Lajitietokeskus
  3. a b c Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Alcelaphus Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 13.2.2012. (englanniksi)
  4. Nurminen, Matti (toim.): Maailman eläimet: Nisäkkäät 2, s. 131. (Englanninkielinen alkuteos The Encyclopedia of Mammals 2, sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6531-6. (alalajien suomenkielisten nimien lähde)
  5. Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 804. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6. (alalajien suomenkielisten nimien lähde)
  6. Batty, K.: Alcelaphus buselaphus (hartebeest) Animal Diversity Web. 2002. Viitattu 26.2.2018. (englanniksi)
  7. Koivisto, Ilkka; Sarvala, Maija; Liukko, Ulla-Maija (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet 3. Nisäkkäät, Matelijat, s. 200. Weilin+Göös, 1991. ISBN 951-35-4689-6.