Punajättikenguru
Punajättikenguru (Osphranter rufus) on maailman suurin pussieläin. Aikaisemmin sen katsottiin kuuluvan jättikenguruiden sukuun, mutta taksonomian uudelleenarvioinnissa sen on todettu olevan Osphranter-sukua.[2][3]
| Punajättikenguru | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Harvaetuhampaiset Diprotodontia |
| Alalahko: | Macropodiformes |
| Heimo: | Kengurut Macropodidae |
| Suku: | Osphranter |
| Laji: | rufus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Osphranter rufus |
|
| Synonyymit | |
|
|
 Punajättikengurun levinneisyys |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Punajättikenguru on Australiassa esiintyvä suurikokoinen kengurulaji, jolla on lyhyt punaruskea turkki, mikä vaalenee vaalean keltapunaiseksi alavartalossa ja jaloissa. Korvat ovat pitkät ja suipot, kuono neliömäinen. Naaraat ovat uroksia pienempiä, ja niiden väri on siniharmaa ruskean vivahtein, ja alavartalo on vaaleanharmaa. Naaraat painavat noin 35 kiloa, kun koiraan paino on noin 85 kiloa. Karuilla alueilla naaraiden väritys muistuttaa enemmän koiraiden väritystä. Lajin suurin pituus ilman häntää on koirailla noin 1,4 metriä ja naarailla 1,1 metriä. Hännän pituus voi olla jopa metrin. Niillä on vahvat jalat.
Punajättikenguru elää Australian keskiosien aavikoilla ja pensasaroilla eli Outbackissa jopa satojen yksilöiden laumoissa ryhmissä, joista kutakin johtaa yksi uros. Punajättikengurut ruokailevat yleensä aamulla tai illalla, kun on viileää. Ravinto koostuu heinistä ja pensaista, ja jos ruokaa riittää, ne pysyvät pienellä alueella. Kuivina kausina ne tekevät satojen kilometrien matkoja vettä ja ruokaa etsiessään. Punajättikenguruiden juomapaikoilla saattaa olla yhtä aikaa jopa 1 000 yksilöä.
Lähteet muokkaa
- ↑ Ellis, M., van Weenen, J., Copley, P., Dickman, C., Mawson, P. & Woinarski, J.: Osphranter rufus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.8.2014. (englanniksi)
- ↑ "A molecular and morphometric assessment of the systematics of the Macropus complex clarifies the tempo and mode of kangaroo evolution" (28 March 2019). Zoological Journal of the Linnean Society 186 (3): 793–812. doi:.
- ↑ Australian Faunal Directory biodiversity.org.au. Viitattu 12.6.2023. (englanniksi)