Pro Helsingfors
Pro Helsingfors – Suur-Helsingin asemakaavan ehdotus oli arkkitehti Eliel Saarisen osittain yhteistyössä Bertel Jungin kanssa laatima, vuonna 1918 julkaistu Helsingin ja sen silloisten lähialueiden asemakaavasuunnitelma. Se laadittiin liikemies Julius Tallbergin toimeksiannosta.[1] Suunnitelma käsitti paitsi silloisen Helsingin eli nykyisen kantakaupungin myös suuren osan silloin vielä Helsingin maalaiskuntaan kuuluneita alueita, jotka vuoden 1946 alueliitoksessa liitettiin Helsinkiin, sekä Espoon itäisimmän osan[1], muun muassa Leppävaaran ja Hagalundin eli nykyisen Tapiolan.
Kantakaupungin osalta suunnitelman huomattavimpia ehdotuksia oli päärautatieaseman siirtäminen noin kolme kilometriä pohjoisemmaksi Pasilaan, vaikka Saarisen itse suunnittelema asemarakennus oli tuolloin vasta rakenteilla. Saarinen koki keskustan tukkoisena, ja hänen mukaansa rautatie erotti Töölön ja Kallion hankalasti toisistaan.[2] Töölönlahti olisi täytetty ja sen alueen poikki olisi johdettu 90 metriä leveä ja 3 kilometriä pitkä puistokatu,[3] Kuningasavenue, keskustasta nykyisen Elielinaukion kohdalta Pasilaan.[4] Puistokadun molemmille puolille olisi tullut pitkä rivi uusia rakennuskortteleita kaupungin liikekeskuksen laajentamiseksi pohjoiseen. Tällöin esimerkiksi Eläintarhan puistoalueesta olisi säilynyt vain pieni osa, jota vastoin Alppipuisto olisi säilynyt.[5] Myös Pasilan uuden aseman ympäristöön suunniteltiin runsaasti rakentamista, ja sieltä olisivat johtaneet leveät puistokadut myös länteen Munkkiniemeen, koilliseen Kumpulan kautta Viikkiin sekä kaakkoon Pasilan konepajan alueen kautta Kulosaaren sillalle.[5] Saarisen ja Jungin mukaan puistokatu olisi ”suuruussuhteillaan ja kauneudellaan” antanut ”Suomen metropolille rakennustaiteellisen selkärangan”.[2]
Esikaupunkialueille suunniteltiin joukko uusia kaupunginosia, joista olisi yleensä ollut raideliikenneyhteys Pasilan rautatieasemalle. Munkkiniemen ja Haagan osalta suunnitelma perustui pitkälti Saarisen vuonna 1915 samoja alueita varten laatimaan Munkkiniemi–Haaga-suunnitelmaan.[4] Monien uusien kaupunginosien keskeisimmissä osissa varattiin tilaa monumentaalirakennuksille, joita ympäröi yleensä kerrostalojen ja kytkettyjen pientalojen ja uloimpana omakotitalojen vyöhyke.[4] Eri esikaupungit olisi yleensä erotettu toisistaan viheralueilla.[4]
Suunnitelmassa varattiin runsaasti tilaa myös satama- ja teollisuusalueille.[1] Länsisataman ja Sörnäisten sataman lisäksi ehdotettiin uusia laajoja satama-alueita Lauttasaareen sekä pienempiä Laajasalon länsirannalle ja Vartiokylään.[5] Suursatamat olisivat sijainneet Lauttasaaressa, Ruoholahdessa ja Vanhankaupunginlahdella. Myös Eteläsatama olisi säilynyt satamana.[6] Laajoja uusia teollisuusalueita suunniteltiin muun muassa Herttoniemeen, Vartiokylään ja Viikkiin.[5] Uudelle satamaradalle oli suunnitelmassa varaus Lauttasaaren kautta Leppävaaraan.[7]
Pro Helsingfors -suunnitelmasta ei sellaisenaan ole toteutunut juuri mitään. Sen pääperiaatteilla on kuitenkin ollut huomattava vaikutus myöhempiin suunnitelmiin, esimerkiksi vuosien 1921 ja 1932 yleiskaavoihin.[4]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Biografiakeskus, Saarinen, Eliel (1873-1950) Kansallisbiografia. Viitattu 16.11.2011.
- ↑ a b Hämäläinen, Jukka: Päärautatieasemaa haviteltiin Pasilaan jo sata vuotta sitten – Eliel Saarinen halusi Helsingistä samanlaisen suurkaupungin kuin Berliini Helsingin Uutiset. 19.10.2019. Viitattu 16.4.2023.
- ↑ Zetterberg, Seppo: Yhteisellä matkalla. VR 150 vuotta, s. 377. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-34742-3.
- ↑ a b c d e Hietala, Marjatta; Helminen, Martti & Lahtinen, Merja: Helsinki - Helsingfors, Historiallinen kaupunkikartasto - Historic Town Atlas, s. 61–62. Helsingin kaupunki, tietokeskus, 2009. ISBN 978-952-223-330-1.
- ↑ a b c d Kaupunkihistoriallinen kartasto, suunnitelmaa esittävä kartta sivulla 61
- ↑ Kervanto Nevanlinna, Anja: Kadonneen kaupungin jäljillä: Teollisuusyhteiskunnan muutoksia Helsingin historiallisessa ytimessä, s. 115. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002.
- ↑ Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat: kaupunginhallituksen mietinnöt 1931 (PDF) (s. 66) yksa.disec.fi. Viitattu 28.4.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Gustaf Strengell : Mihin Eliel Saarisen "Suur-Helsinki"-ehdotus tähtää. Saako Helsinki uuden leveän valtakadun nykyisen Töölönlahden yli, Suomen Kuvalehti, 5.12.1931, nro 49, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot