Preševo
Preševo (serb. Прешево) tai Presheva (alb. Preshevë) on kunta Pčinjan piirissä Etelä-Serbiassa. Se on Preševon laakson maantieteellisen alueen suurin kunta.
| Preševo | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
 Preševo punaisella. |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Serbia |
| Piiri | Pčinja |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Shqiprim Arifi |
| Väkiluku (2002) | 13 426 |
| – Väestötiheys | 600 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+1 |
| – Kesäaika | UTC+2 |
| Postinumero | 17523 |
Preševo on Serbian albaanien kulttuurillinen keskus, ja albaanit ovat kunnan suurin etninen ryhmä.
Historia muokkaa
Serbit saapuivat Preševon alueelle 6. vuosisadalla saapuessaan Balkanille. Keskiajalla Preševon alue oli osa Serbian Kuningaskuntaa.
Vuosina 1887–1913 Preševo oli osa Osmanien valtakunnan Kosovon vilayettia. Ensimmäisen Balkanin sodan jälkeen alue palasi Serbian haltuun.
Vuosina 1929–1941 Preševo oli osa Vardarin banovinaa. Jugoslavian valtauksen jälkeen 20 huhtikuuta Bulgaria miehitti osan Jugoslaviasta, johon kuului Preševo. Syyskuussa 1944 Bulgaria antoi alueen natsi-Saksalle.
Vuodesta 1945 vuoteen 1992 Preševo oli osa Jugoslavian sosialistista liittotasavaltaa.
Vuonna 1992 alueen albaanit äänestivät alueen Preševon, Medveđan ja Bujanovacin liittämisestä Kosovoon.
Jugoslavian hajoamisen ja Kosovon sodan seurauksena albaanien separatistijärjestö UÇPMB alkoi taistella Serbiaa vastaan tavoitteenaan liittää Preševo, Medveđa ja Bujanovac Kosovoon. Preševon konflikti päättyi vuonna 2001 separatistien häviöön.
7 maaliskuuta 2017 Albanian presidentti vieraili Preševossa ja Bujanovacissa, joissa albaanit muodostavat enemmistön.
Väestö muokkaa
Monet Preševon ja Bujanovacin albaaneista boikotoivat vuoden 2011 väestönlaskentaa. Vuoden 2002 väestönlaskennassa albaanit muodostivat väestöstä 90 % ja loput olivat pääasiassa serbejä.
