Prästö

saari ja kylä Sundissa Ahvenanmaalla
Tämä artikkeli käsittelee saarta Ahvenanmaalla. Tanskan paikkoja on sivulla Præstø (täsmennyssivu).

Prästö on Ahvenanmaan itäosassa Sundin kunnassa sijaitseva saari. Noin kolmen neliökilometrin laajuinen saari sijaitsee Manner-Ahvenanmaan ja Toftön saarten välissä. Prastön pohjoispuolella on Vargatafjärdenin ja eteläpuolella Lumparnin merialue. Ahvenanmaan mantereesta Prästön erottaa kapeimmillaan alle 100 metrin levyinen Bomarsundin salmi ja Toftöstä Prästö sundet -niminen salmi.

Prästö

Bomarsundin silta taustallaan Prästön saarta.

Sijainti
Saariryhmä
Merialue
Korkeimmat kohdat
11 m[2], 3 m[3]View and modify data on Wikidata
Pinta-ala
noin 2,9 km²
Väestö
Asukasluku
94 (2016)[1]
Asutuskeskukset
Prästön kylä
Kartta
Prästön entinen luotsiasema.

Bomarsundin salmen ylitse johtaa silta, mutta Toftön saareen on yhteys ainoastaan lossilla. Alustavia suunnitelmia Töftöön johtavasta sillasta on kuitenkin tehty 2010-luvulla. Samalla myös Prästön läpi kulkevaa päätie 2:ta on linjattu kulkemaan nykyistä pohjoisemmaksi.[4]

Yleistä muokkaa

Prästön asutus on keskittynyt saaren eteläisimpään kärkeen Prästön kylään. Korkein kohta on vajaan 50 metrin korkeuteen merenpinnasta kohoava Ängsbergen, jonka huipulla on vuonna 2012 valmistunut puurakenteinen näkötorni.[5] Prästössä kulkee 5,5 kilometriä pitkä luontopolku, joka kiertää saaren historiallisia nähtävyyksiä. Se tunnetaan erityisesti kuudesta läheisen Bomarsundin linnoituksen aikaisesta hautausmaasta, joihin on kristittyjen lisäksi haudattu juutalaisia ja muslimeja.[6] Hautausmaiden vuoksi Prästötä kutsuttiin aikoinaan lempinimellä ”Kuolleiden saari”.[7]

Saarella toimii myös kaksi museota, joissa esitellään Bomarsundin ja Prästön historiaa. Bomarsundin salmen rannalla sijaitsevassa entisessä luotsituvassa on nykyään linnoituksen historiasta kertova museo Bomarsundsmuseet.[8] Toinen Bomarsundin linnoituksen historiaa esittelevä näyttely on kesäaikaan avoinna entisellä lennätinasemalla, jossa on nähtävissä muun muassa linnoituksen pienoismalli.[9] Lisäksi Prästön kylässä on leirintäalue.[10]

Historia muokkaa

Hautausmaat muokkaa

Bomarsundin salmen toisella rannalla sijaitsevan linnoituksen aikana Prästön saarelle haudattiin useita eri uskonkuntia ja kansallisuuksia edustaneita Venäjän armeijan sotilaita, linnoitustyöläisiä sekä pakkotöissä olleita sotavankeja. Saareen perustettiin 1800-luvulla yhteensä kuusi hautausmaata. Niihin on haudattu yhteensä satoja vainajia, joista suurin osa kuoli varuskunnassa riehuneisiin epidemioihin. Hautamuistomerkit olivat yleensä puisia ja ne ovat suuremmaksi osaksi kadonneet, mutta jäljellä on edelleen noin 50 hautakiveä.[11] Hautausmaat olivat käytössä 1820-luvulta vuoteen 1857 saakka.[12]

Prästön kuudesta hautausmaasta vanhin on 1810-luvulla perustettu vanha ortodoksinen hautausmaa, joka oli käytössä vuoteen 1846 saakka. Tämän jälkeen viereen avattiin uusi hautausmaa, johon tuli kolme eri osaa luterilaisia, ortodokseja ja katolisia varten. Hautausmaan luterilainen osa on edelleen käytössä. Saaren länsiosaan rakennettiin omat hautausmaat myös juutalaisille ja muslimeille. Juutalaisella hautausmaalla on näkyvissä kuusi hautakiveä, mutta muslimien hautausmaalla niitä ei ole yhtään, eikä sille haudatuista henkilöistä ole myöskään jäljellä minkäänlaisia kirjallisia dokumentteja. Tiedetään kuitenkin, että venäläisten sotilaiden lisäksi paikalle on haudattu Krimin sodassa vangeiksi jääneitä turkkilaisia.[13]

Sotilassairaala muokkaa

 
Sotilassairaala Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Kun Ahvenanmaa vuonna 1809 siirtyi osaksi Venäjän keisarikuntaa, lähetettiin saarille myös sotaväkeä, joita varten Prästön saarelle perustettiin sotilassairaala 1810-luvulla. Bomarsundin linnoituksen rakentamisen käynnistyttyä vuonna 1829, laajeni sairaala seuraavan vuosikymmenen aikana kylää muistuttavaksi taajamaksi. Varsinaisen sairaalan ohella siihen liittyi lukuisia muita rakennuksia, jotka sijaitsivat torimaisen aukion ympärillä. Sairaala oli toiminnassa vuoteen 1854 saakka, jolloin linnoitus tuhoutui Bomarsundin taistelussa ja myös Prästössä olleet rakennukset poltettiin.[13]

Tykkitorni muokkaa

 
Prästön tykkitornin antautuminen 16. elokuuta 1854.

Kun Bomarsundin linnoitus oli saatu valmiiksi vuonna 1842, rakennettiin Prästössä sijaitsevalle Barsnöuddenin niemelle 14 metriä korkea ja halkaisijaltaan 42-metrinen kivinen tykkitorni, joka varustettiin 18 kanuunalla. Bomarsundin taistelun aikana sitä miehitti 140 tykkimiestä ranskalaisen luutnantti Chatelainin komennossa. Pari viikkoa linnoituksen antautumisen jälkeen elokuussa 1854 torni räjäytettiin maan tasalle ja nykyään siitä on jäljellä enää kasa kivimurskaa.[13]

Lennätinasema muokkaa

Vuonna 1906 Venäjä lähetti Prästön saarelle 750 miehen sotilasosaston, vaikka Ahvenanmaa oli demilitarisoitu Pariisin rauhassa vuonna 1856. Syynä oli Ahvenanmaan ja Suomen kautta tapahtunut aseiden ja kiellettyjen painotuotteiden salakuljettaminen Venäjän vallankumouksellisille. Venäläisjoukot rakensivat salakuljetusta valvoakseen Ahvenanmaalta Manner-Suomeen ulottuvan lennätinlinjan, jolloin yksi lennätinasema valmistui myös Prästöhön.[13] Myöhemmin Suomen sisällissodan aikana helmikuussa 1918 Manner-Suomesta saapuneet suojeluskuntalaiset valtasivat lennätinaseman ja ottivat parikymmentä venäläistä vangiksi.[14] Kun lennättimen toiminta loppui sisällissodan jälkeen, palveli rakennus vuosina 1919–1920 rangaistussiirtolana, jonka jälkeen sillä on vuosikymmenten saatossa ollut useita eri käyttötarkoituksia. Lennätinasemaan kuului alun perin kymmenkunta rakennusta, varsinaisen päärakennuksen lisäksi muun muassa asuinrakennus, keittiö, leipomo ja sauna. Nykyään jäljellä ovat enää vuonna 1913 valmistunut tiilinen päärakennus, puinen asuintalo ”Domiken” sekä puuliiteri.[15] Osa Prästöhön komennetuista venäläisista jäi asumaan saarelle Suomen itsenäistyttyä ja heidän lapsiaan eli Prästössä vielä 1990-luvulla.[7]

Lähteet muokkaa

  1. ”Befolkning”, Statistisk årsbok för Åland 2016, s. 41. Mariehamn: Ålands statistik- och utredningsbyrå, 2016.
  2. (en) GeoNames,   . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteri, Maanmittauslaitos  . Tieto on haettu Wikidatasta.
  4. Dahlblom, Patrik: Så kan kortrutten påverka Prästö 31.10.2016. Nya Åland. Viitattu 12.5.2017. (ruotsiksi)
  5. Alberius-Forsman, Kiki: Bästa vandringen nu ännu bättre 10.10.2012. Nya Åland. Viitattu 12.5.2017. (ruotsiksi)
  6. Näiden lisäksi on vielä 6752 saarta.... Ahvenanmaa – ahaa!, 2007, s. 15. Viitattu 8.7.2007.
  7. a b Löfvenhaft, Sören: Uppväxt i tsarens lydstat. Natalia Hult minns den ryska tiden på "De dödas ö" på Åland 30.7.1992. Dagens Nyheter. Viitattu 12.5.2017. (ruotsiksi)
  8. Bomarsundsmuseet i Prästö lotsstuga (Prästön luotsitupa) Museot.fi. Viitattu 11.5.2017.
  9. Utställning i fd Telegrafbyggnaden på Prästö 2017 Sunds kommun. Arkistoitu 26.7.2017. Viitattu 12.5.2017. (ruotsiksi)
  10. Prästö Stugor & Camping Eurocampings. Viitattu 12.5.2017. [vanhentunut linkki]
  11. Bomarsund - Prästö Visit Åland. Viitattu 11.5.2017.
  12. Tornefjell, Tomas: Kulturhistorisk vandring på Prästö (audio) 3.5.2017. Ålands Radio. Viitattu 12.5.2017. (ruotsiksi)
  13. a b c d Bomarsunds fornminnesområde (arkistoitu sivu) 31.5.2000. Ålands museum. Arkistoitu 31.5.2000. Viitattu 12.5.2017. (ruotsiksi)
  14. Harjula, Mirko: Itämeri 1914-1921: Itämeren laivastot maailmansodassa sekä Venäjän vallankumouksissa ja sisällissodassa, s. 82–83, 86–87. Helsinki: Books on Demand, 2010. ISBN 978-952-49838-3-9.
  15. Arvet efter ”Snickarna från Kostroma” 2014. Kulturarv Åland. Arkistoitu 1.11.2016. Viitattu 12.5.2017. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa