Postileima
Postileima on postilaitoksen käyttämä merkintä, jolla postilähetykseen kiinnitetty postimerkki mitätöidään. Postileimasta ilmenevät yleensä postituspäivä ja -aika sekä postituspaikka. Postileima voidaan lyödä lähetykseen käsin (käsileimasimella tai ketjuleimasimella) tai koneellisesti. Leima osoittaa, että postimerkit on käytetty kuljetusmaksuksi.
Taustaa muokkaa
Ensimmäinen postileima otettiin käyttöön Englannissa vuonna 1661. 1800- ja 1900-luvulla postilähetykseen saatettiin lyödä useita leimoja sen kulkureitillä ja lähetys leimattiin myös saapumispaikassa. Leima voi myös osoittaa, että lähetys on kulkenut esimerkiksi ilmalaiva- tai helikopterikuljetuksessa.
Postileimasimessa käytetään yleensä mustaa mustetta, jotta se erottuu postimerkistä. Erikoisleimoissa on käytetty myös esimerkiksi punaista mustetta.
Postileiman osoittama lähetyspäivä on virallinen tieto lähetyspäivästä, ja merkintä ratkaisee silloin kun hakemus tai muu asiakirja on postitettava viimeistään tiettynä päivänä.
Aikaisemmin suomalaisissa postileimasimissa luki postitoimipaikan nimi (esimerkiksi "Helsinki 25 · Helsingfors 25"), mutta nykyisin leimasimissa on postinumero ja paikannimi. Leiman kieli määräytyy paikkakunnan kieliolojen mukaan. Niin kutsuttu filateelinen leimaus tarkoittaa, että leima kohdistetaan postimerkkeihin Postin leimausohjeen mukaisesti.
Postileimat muodostavat filateliassa oman keräilykohteensa, ja ne kuuluvat postihistorian alaan. Hyvälaatuinen tai harvinainen postileima voi kasvattaa postimerkin arvoa, tai kohteen arvo muodostuu ainoastaan leimasta.
Postin lajittelukeskuksissa postilähetyksiä leimataan yhä harvemmin. Vuonna 2016 arvioitiin, että postimerkein varustetuista lähetyksistä vain 10–20 % saa postileiman, jolla postimerkki osoitetaan käytetyksi.[1]
Erikoisleimat muokkaa
Suomessa Posti julkaisi vuosittain kymmenkunta erikoisleimaa, joita käytettiin lyhyen aikaa suurtapahtumien yhteydessä, ja uusien postimerkkien ilmestymispäivänä käytetään merkkikohtaista erikoisleimaa (ensipäiväleima). Erikoisleimat ovat yleensä koristeellisempia kuin tavalliset postileimat, ja niissä käytetään kuva-aiheita. Lisäksi matkailukohteissa voidaan käyttää pysyvästi kuvaleimaa.Suomen Posti on päättänyt lakkauttaa kaikki erikoisleimat alkaen 31.5.2023,[2] ja ainoastaan Joulupukin pääpostin erikoisleima Rovaniemellä jää käyttöön.
Frankeeraus muokkaa
Frankeerauksella tarkoitetaan tehtävää postimaksuarvon osoittavan leiman tekemistä frankeerauskoneella. Frankeerausta käyttävät paljon postia lähettävät yritykset. Frankeerauskoneeseen ladataan tietty määrä maksua. [3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Lehtinen, Toni: Leimaamisesta tuli postille ongelma. Helsingin Sanomat, 15.11.2016, s. A 12. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Manuaalinen erikoisleimaus päättyy – erikoisleiman saa edelleen Joulupukin pääpostissa 17.4.2023. Posti. Viitattu 22.5.2023.
- ↑ Postihistorian käsitteitä (Arkistoitu – Internet Archive), Postihistoriallinen yhdistys ry
Kirjallisuutta muokkaa
- Fager, T.: Suomen erikoisleimat 1920–1993. Pyhäsalmi, 2005.
- Heimo, P.: Suomen telaleimat. Suomen Filatelistiliitto. Lahti, 1986.
- ”Postimerkit ja -leimat”, Otavan Suuri Ensyklopedia 7, s. 5437–5438. Helsinki: Otava, 1979. ISBN 951-1-05468-6.
- Vaarnas, Kalle: Filatelian taito. Helsinki: Otava, 1969.
Aiheesta muualla muokkaa
- Postihistoriallinen Yhdistys ry.
- Leimatietoa: Mikä on erikoisleima? (Arkistoitu – Internet Archive) (Posti Oy.)
- Leimaselain — erikoisleimoja. (Posti Oy.)
- Postin leimausohje.
