Wikipedia

Porvoon hiippakunta

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunta
Hakusana ”Porvoon piispa” ohjaa tänne. Alkuperäistä Porvoon hiippakuntaa käsittelee artikkeli Tampereen hiippakunta

Porvoon hiippakunta (ruots. Borgå stift) on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Siihen kuuluu 56 seurakuntaa (2018), jotka on jaettu yhdeksään rovastikuntaan (ruots. prosteri). Hiippakunnan alue on hajanainen ja siihen kuuluvat kaikki Suomen ruotsinkieliset seurakunnat sekä ne kaksikieliset seurakunnat, joissa ruotsi on enemmistökieli. Porvoon hiippakuntaan kuuluvat myös Suomen saksalainen seurakunta ja Ruotsin kirkon kirkkokäsikirjaa ja kirkollisia tapoja noudattava Olaus Petri -seurakunta. Kirkon kielisäännösten uudistamisen jälkeen 2006 hiippakunta ei ole enää ruotsinkielinen vaan kaksikielinen.

Porvoon hiippakunta
Borgå stift

vaakuna

sijainti

Porvoon tuomiokirkko
Porvoon tuomiokirkko
Kirkkokunta evankelis-luterilainen
Tuomiokirkko Porvoon tuomiokirkko
Perustettu 1923
Seurakuntia 56
– Jäsenmäärä 221 061 (2022[1])
– Osuus asukkaista 74,6 %
Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand
Hiippakuntavaltuusto 21 paikkaa
– puheenjohtaja Anita Ismark
Sivusto

Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli sijaitsee Porvoossa ja sen tuomiokirkko on Porvoon tuomiokirkko.

Historia muokkaa

Kustaa Vaasa perusti Viipuriin hiippakunnan kesäkuussa 1554.[2] Viipurin hiippakunnasta tuli Porvoon hiippakunta 30.9.1723.[3] Muita käyttökelpoisia sijoituskohteita hiippakunnalle olisivat olleet Savonlinna tai Lappeenranta.[3] Porvoo oli tähän aikaan sodan runtelema ja venäläiset olivat polttaneet sen vuonna 1708. Tässä palossa tuhoutui 250 yksityisasuntoa, koulu ja suomalainen kirkko.[3] Kuninkaan päätöksellä tuomiokirkoksi nimetty Porvoon kivikirkko vaurioitui myös palossa, mutta siinä pystyttiin kuitenkin järjestämään jumalanpalveluksia rauhanteon jälkeen.[3]

Karoliinisen kirkkolain uudistusta oltiin kaivattu kauan. Autonomian ajan alusta käynnissä ollut valmisteluprosessi päättyi, kun keisari vahvisti uuden kirkkolain joulukuussa 1869.[4] Sen aikainen Porvoon piispa Frans Ludvig Schauman loi uuden kirkkolain ja siksi se on saanut lempinimen Schaumanin kirkkolaiksi. Laki astui voimaan heinäkuussa 1870.[4] Lain ansiosta kirkon asema, hallinto ja tehtävät muuttuivat ratkaisevasti.[4]

Vuonna 1923 silloisen Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli siirrettiin Tampereelle ja hiippakunnan nimeksi tuli Tampereen hiippakunta.[5] Tässä yhteydessä Porvooseen perustettiin nykyinen ruotsin- ja kaksikielisiä seurakuntia palveleva Porvoon hiippakunta.

Piispat muokkaa

 

piispa[6] virka-aika lisätietoa
  Max von Bonsdorff 1923–1954
  Georg Olof Rosenqvist 1954–1961
Karl-Erik Forssell 1961–1970
  John Vikström 1970–1982 arkkipiispa 1982-1998
Erik Vikström 1982–2006 edellisen veli
  Gustav Björkstrand 2006–2009
  Björn Vikström 2009–2019 John Vikströmin poika
Bo-Göran Åstrand 2019–

Seurakunnat muokkaa

 
Kartta Porvoon hiippakunnan rovasti- ja seurakunnista.

Lähteet muokkaa

Kirjallisuuslähteet muokkaa

  • Heininen, Simo: Viipurin, Porvoon, Tampereen hiippakunnan historia. , 2005. ISBN 951-37-4522-8.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Jäsentilasto 2022 Kirkon tilastot. Viitattu 16.5.2022.
  2. ↑ Heininen 2005, s. 13
  3. ↑ a b c d Heininen 2005, s. 78
  4. ↑ a b c Heininen 2005, s. 219
  5. ↑ Heininen 2005, s. 359
  6. ↑ a b Om Borgå stiftet Borgå stiftet. Viitattu 28.7.2020. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Porvoon hiippakunta.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Porvoon_hiippakunta&oldid=22043140”