Portlandin maljakko
Portlandin maljakko on Rooman valtakunnan aikainen kameekoristeltu lasimaljakko. Maljakon valmistusajankohdaksi on ajoitettu 1–25 jaa., mutta jotkut tutkijat ovat esittäneet valmistuksen tapahtuneen jo ennen ajanlaskun alkua. Maljakko on tunnetuin roomalainen kameekoristeltu esine, ja useat lasin- ja posliinintekijät ovat käyttäneet sitä pohjana ja inspiraation lähteenä 1700-luvulta lähtien. Ensimmäiset säilyneet merkinnät maljakosta ovat vuosilta 1600–1601. Vuodesta 1810 lähtien sitä on säilytetty British Museumissa Lontoossa. Museo hankki maljakon vuonna 1945 ja se on näytteillä huoneessa numero 70.
Maljakko on noin 25 cm korkea ja 56 cm ympärysmitaltaan. Se on valmistettu purppuransinisestä lasista ja sen ympärillä on yhtenäinen valkoinen kamee, joka muodostuu kahdesta erillisestä kuvasta, Kameessa on kuvattu yhteensä seitsemän ihmishahmoa, suurikokoinen käärme ja kaksi sarvipäistä ja parrakasta päätä, jotka on sijoitettu kahvojen alapuolelle kuvien vaihtumiskohtiin.
Maljakon pohja on sinivalkoinen kameelasilevy. Pohjassa on ihmispää, ja sen on arveltu esittävän joko Parista tai Priamosta, koska hahmolla on päässään fryygialaismyssy. Pohja ei kuitenkaan ole osa alkuperäistä maljakkoa ja se on ollut näytteillä erikseen vuodesta 1845 lähtien. Pohja on mahdollisesti lisätty aiemmin rikkoutuneen tilalle. On myös pidetty mahdollisena, etät maljakko on alun perin ollut amfora ja se on vasta myöhemmin muutettu tasapohjaiseksi maljakoksi. Pohja on ollut maljakossa ainakin vuodesta 1826 lähtien.
Ikonografia muokkaa
Maljakon kuvien merkitys on epäselvä, eikä yksikään useista esitetyistä teorioista ole pystynyt tarjoamaan yleisesti hyväksyttyä selitystä. Teoriat jakaantuvat kahteen pääryhmään: mytologisiin ja historiallisiin. Historialliset tulkinnat keskittyvät keisari Augustukseen, hänen perheeseensä ja kilpailijoihinsa. Historialliset tulkinnat korostavat maljakon kalleutta ja laadukkuutta sekä sen jossain määrin etäistä uusklassista tyyliä, jossa on yhtäläisyyksiä joihinkin keisariaikaisiin Augustusta ja hänen perheenjäseniä esittäviin kameekaiverrettuihin korukiviin. Kuvien tulkinnoiksi on esitetty muun muassa meri-teemaa (johtuen merikäärmeestä) ja hääteemaa, jolloin maljakko olisi voinut olla häälahja. Useat tutkijat (muun muassa Charles Towneley) ovat sitä mieltä, että hahmot eivät mahdu yhteen ikonologiseen tulkintaan.
Näkymä 1 muokkaa
Tulkintoja ovat muun muassa:
- Meren jumalien Peleuksen ja Thetiksen häät, vallitsevin mytologinen tulkinta.
- Dionysos tervehtimässä Ariadnea heidän pyhässä lehdossaan.
- Apollo siittää käärmeen hahmossa keisari Aguustuksen.
- Nuorempi mies on Marcus Antonius, jota Kleopatra VII viettelee
- Aleksanteri Suuren äidin Olympiaksen uni, jossa Aleksanteri nousee vedestä yhdessä käärmeen hahmossa esiintyvän isänsä Apollon, kanssa tervehtiäkseen äitiään. Tämä teoria esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1633 ja se on liitetty Severus Akexanderiin ja hänen äitiinsä.
Näkymä 2 muokkaa
Tulkintoja ovat muun muassa:
- Hekaben uni, jossa Pariksen tuomio johtaisi Troijan tuhoon.
- Ariadnen kärsiminen Naxoksessa.
- Kärsivä nainen on Marcus Antoniuksen hylkäämä Octavia minor ympärillään veljensä Augustus (vasemmalla, jumalhahmona) ja Venus Genetrix, Augustuksen ja Octavian esi-isä.
