Portimojärvi (Ylitornio)

Portimojärvi on Lapissa Ylitorniolla sijaitseva säännöstelty järvi, joka kuuluu Tornionjoen vesistöön.

Portimojärvi
Valtiot	Suomi
Paikkakunta	Ylitornio
Koordinaatit	66°22′48″N, 23°53′45″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki	Tengeliönjoki
Järvinumero	67.912.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	64 m
Rantaviiva	17,4057 km
Pinta-ala	4,4862 km²
Tilavuus	0,00225394877 km³
Keskisyvyys	0,51 m
Suurin syvyys	1,66 m
Valuma-alue	2 995 km²
Keskivirtaama	32 m³/s (MQ)
Saaria	3
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Maantietoa

Järven pinta-ala on 449 hehtaaria eli 4,5 neliökilometriä. Se on 4,5 kilometriä pitkä ja 1,8 kilometriä leveä. Järvenselkä, joka on 3,4 kilometriä pitkä, muodostuu lähinnä järven pohjoisosasta, jonka kaakkoispuolelle jää ruohikoiden rajaama Lapinlahti. Lahti on pyöreä ja halkaisijaltaan 1,6 kilometriä. Lapinlahden itärantaan laskee Tengeliönjoki, jonka läpivirtausjärvi Portimojärvi on aina ollut. Vaikka järven seudulla on korkeita vaaroja, ei niitä ole aivan järven rantojen lähellä. Järven lähiympäristö voidaan luonnehtia alavaksi seuduksi, jollaisen vaikutelman myös matala järvi antaa.

Järvessä on kolme saarta, joiden rantaviiva vaihtelee vedenpinnan korkeuden mukaan. Niiden yhteispinta-ala on 3,0 hehtaaria, mikä on noin 0,7 % järven kokonaispinta-alasta. Ollinsaari on kooltaan yli hehtaarin kokoinen ja kaksi muuta yli aarin kokoiset. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 2,3 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0023 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 0,5 metriä ja suurin syvyys on 1,7 metriä. Syvin kohta sijaitsee Etelä-Portimojärven edustalla.

Järven rantaviivan pituus on 17,4 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 1,26 kilometriä. Järven säännöstely vaikuttaa järven rantojen soistumiseen. Ne ovat etenkin pohjoisrannoilla ja Taloniemen kohdalla on kosteikkoja. Luoteispuolella Niskajänkä ja Sammaljoenvuoma muodostavat laajan suoalueen ja kaakkoispuolella Kaakkurivuoma ja Littiäisvuoma muodostavat toisen. Osa soista on raivattu peltomaaksi, jota esiintyy muutenkin paljon järven rantojen läheisyydessä. Haja-asutus muodostuu yksittäisistä taloista, joita on tiheämmin Portimojärvellä, Koivistonpäässä, Taloniemellä ja Etelä-Portimojärvellä. Niille tulee seututie 932 ja 930 Aavasaksalta.

Luontoarvoja

Portimojärven rannoilla on peltomaita ja ojitettuja soita. Järven linnusto on monipuolinen ja runsas. Täällä tavataan monia eteläisiä lintulajeja, jotka ovat täällä leviämisalueensa pohjoisrajalla. Järveä arvostetaan yhtenä Lapin arvokkaimmista lintujärvistä. Järvellä pesii muun muassa haapana, härkälintu, isokoskelo, jouhisorsa, lapasorsa, lapintiira, naurulokki, pikkulokki, silkkiuikku, tukkasotka ja uivelo. Muuttoaikoina järvelle kerääntyy vesilintuja ja kahlaajia. Näitä kerääntymislajeja ovat muun muassa isokoskelo, laulujoutsen, pikkulokki, pulmunen, suokukko, tukkasotka ja uivelo. Lintuja voi seurata pohjoisrannan lintutornista.

Historiaa

Maupertuis oli Ranskan tiedeakatemian retkikunnan johtajana Tornionlaaksossa vuosina 1736–1737. Tällä matkalla aluetta kartoitettiin ajan oloon hyvinkin tarkkaan ja kartoissa on nimetty paikallisia paikkoja. Portimojärven kohdalla luki 1736 ”Lac de Portimo”, mutta järven tarkka muoto taisi olla sivuseikka. Tengeliönjoki oli kartassa ”Tengelio Riv.” Portimokosken niskalle oli piirretty vesirattaan karttamerkki ja Etelä-Portimojärvelle oli merkitty mahdollisesti kahden rakennuksen karttamerkit.

Vuonna 1856 annettiin toiminimelle Anders Kurt & Co lupa laskea Portimojärven vedenpintaa hyötykäyttöön tarkoitetun vesijättömaan saamiseksi. Vuonna 1899 suoritettiin järvenlaskun jälkeen isojako, joka lisäsi hankkeen osallistujien viljelyalaa melkoisesti. Järven vesijättömaat kärsivät kuitenkin kevättulvista, jotka täyttivät järven entisen järvialtaan kokonaan. Kesällä vedenpinta aleni merkittävästi paljastaen järvenpohjasta satoja hehtaareita vesiniittyä ja matalia järvilampia. Suurimpia lampia olivat Lapinlahti, jonne Tengeliönjoen vesi ei kesällä yltänyt, sekä järven länsiosassa sijainneet kaksi syvenpää kohtaa. Tengeliönjoki virtasi järven pohjan keskiosaa pitkin Portimokoskeen.

Portimokosken voimalaitoksen rakennusluvan antoi Pohjois-Suomen vesioikeus 7.6.1985. Lupaan sisältyi Portimojärven säännöstelyoikeus, jonka korkein oikeus on vahvistanut 27.12.1985. Rakennustyöt käynnistyivät syyskuussa 1985 ja voimala otettiin käyttöön vuonna 1987. Tällöin vanha järvenlaskusta johtunut järven tilanne muuttui siten, että voimalaitos ylläpiti järvessä säännöllisesti tiettyä vedenkorkeutta. Vanhassa peruskartassa vuodelta 1979 on järven vedenpinnan korkeudeksi merkitty 63,9 metriä .

Säännöstely

Järven vedenpinnan korkeus on 64,0 metriä mpy . Järvi on säännöstely siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 63,5 metriä ja 64,5 metriä mpy. Portimojärven säännöstelyluvassa vaaditaan Haapakosken uomaan tehtäviä ohijuoksutuksia, joiden pitää kesäaikana olla vähintään 2 m³/s ja muulloin olla vähintään 0,5 m³/s. Näillä vesimäärillä ei Haapakosken voimalaitosta olisi ollut kannattavaa käyttää, joten sen toiminta on pysäytetty. Kun Portimojärveen tulee Tengeliönjoesta alle 70 m³/s, aletaan Portimojärven vedenpintaa laskemaan viikon aikana kesäajan yläkorkeuteen, joka on 64,00 metriä. Muuna aikana on yläkorkeus kuitenkin 64,50 metriä. Portimojärven alakorkeus on aina 63,50 metriä.

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Tornionjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 67) Tengeliönjoen valuma-alueen (67.9) Portimojärven alueella (67.91), jonka Portimojärven lähialueeseen (67.912) järvi kuuluu.

Järvi saa pääosan vedestään Tengeliönjoesta, jonka valuma-alue on 3 118 neliökilometriä . Portimojärven lähtövirtaama Portimokosken kohdalla on keskimäärin 32 m³/s, mutta on keväisin keskimäärin 160 m³/s. Järveen on johdettu soistuneiden metsä- ja suoalueiden kuivatusvesien johto-ojia. Lisäksi sen Lapinlahteen laskee luontaisesti Sonkajoki, jonka valuma-alueella sijaitsee Matalajärvi. Järven luoteisrantaan laskee Sammaljoki vaarojen väliseltä alueelta.

Järven laskujoki ei ole enää luontainen. Tengeliönjoen lasku-uoma laskisi Portimokoskea alas Haapakoskelle, mutta joen niska on padottu Portimojärven säännöstelyä varten. Vuonna 1987 valmistuneen Portimokosken voimalaitos saa vetensä niin sanottua yläkanavaa pitkin, joka on neljä kilometriä pitkä. Suuri osa Portimojärven vedestä kulkee sitä pitkin. Voimalaitoksen alla sekä Haapakosken vedet että voimalan kautta tulevat vedet yhtyvät taas Tengeliönjoeksi, joka virtaa kahdeksan kilometriä ja yhtyy Tornionjokeen.

Lähteet

• Honka, Aapo & Pikkupirtti, Maria: Tengeliönjoen säännöstelyn kehittäminen (PDF), Raportteja 37, ISBN 978-952-314-591-7, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2017

Viitteet

Tengeliönjoen valuma-alue (67.9)