Porkkalan majakka

Arkkitehtuuri
Sijainti	Porkkalan vuokra-alue; Suomi
Vesistö	Suomenlahti
Väri	Punainen
Luokitus	valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (d)
Osa kohdetta	Kallbådan ja Rönnskärin majakat (d)
Valmistunut	1920
Valon korkeus	26,1 m
Valonkanto	22,2 km
Valon ominaisuudet	Fl(3) WRG 20s
ARLHS	FIN043
Admiralty	C5130
List of Lights	29950
MarineTraffic	1000005943
NGA	116-14656
Koordinaatit	59° 52′ 08″ P, 24° 18′ 10″ I

Porkkalan majakka eli Kallbådan majakka on entinen merimajakka, joka sijaitsee Suomenlahdella Kallbådanin matalalla kallioluodolla noin yhdeksän kilometriä Porkkalanniemen kärjestä etelään. Majakka valmistui vuonna 1920 ja sen valon korkeus oli 21,4 metriä. Se on Suomen viimeinen miehitetyksi tehty merimajakka.

Majakkarakennus on noin 19,5 metriä korkea ja se käsittää majakkatornin sekä siihen kiinteästi liittyvän asuinsiiven. Samankaltaista perusratkaisua on käytetty muun muassa Bengtskärin majakassa ja Ahvenanmaan Märketin majakassa. Itse majakkatorni on Kallbådanissa vain hieman muuta rakennusta korkeampi, ja se on sijoitettu rakennuksen eteläkulmaan. Koko rakennus on perustettu massiiviselle betonisokkelille, jonka sisällä on varastotiloja. Sokkelin päälle rakennetun yläosan sisärunko on muurattu tiilestä ja ulkorunko on valettu rautabetonista.

Majakan yhteydessä oli asuintilat majakkamestarille ja majakanvartijalle, konehuone, sauna, keittiö ja makean veden säiliö. Majakkaan kuului alun perin myös sumumerkinantoasema.

Historia muokkaa

Kallbådanin majakka rakennettiin korvaamaan Rönnskärin majakka joka sijaitsi liikaa sisäsaaristossa. Muutama vuosi Kallbådan majakan valmistumisen jälkeen Rönnskärin majakan valo sammutettiinkin tarpeettomana vuonna 1928. Kallbådanilla oli 1920–1939 majakkamestari ja kaksi majakanvartijaa. Enimmillään Kallbådanilla oli kaksikymmentä ihmistä, myös majakkamestarin ja majakanvartijoiden perheenjäseniä. Talvisodan aikana majakan yli lensi kaksi Helsinkiin matkalla olevaa neuvostoliittolaista pommituslentokonetta ja Kallbådan evakuoitiin.^[3]

Lokakuussa 1932 Kallbådan majakalla paljastettiin miinanpurkutöissä vuosina 1920 ja 1924 menehtyneiden neljän miinaraivaajan muistotaulu.^[4]

Majakka kuului vuosina 1944–1955 Porkkalan vuokra-alueeseen ja se oli alueen palauttamisen jälkeen niin huonossa kunnossa ettei sinne enää asetettu miehitystä vaan majakanvartijat toimivat Rönnskäriltä käsin. Myöhemmin majakka oli automatisoitu ja sen kauko-ohjaus tapahtui Harmajan majakalta käsin.

Majakka sammutettiin vuonna 2015 ja sen viereen perustettiin uusi sektoriloisto^[5]. Majakan yhteydessä on laskeutumisalusta helikopterille.

Nykytila muokkaa

Kallbådanin luoto kuuluu hylkeidensuojelualueeseen, ja sille rantautuminen ilman lupaa on kielletty.^[6]

Vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson ylläpitää matkailuyritystä Kallbådanilla. ^[7]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

↑ Suomen Rannikon loistoluettelo, Väylävirasto . Tieto on haettu Wikidatasta.
↑ (en) NGA List of Lights, Radio Aids and Fog Signals, NGA, s. 200 . Tieto on haettu Wikidatasta.
↑ hs.fi
↑ Juhla merellä, Kansan kuvalehti, 21.10.1932, nro 43, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Tiedonanto merenkulkijoille 162/10.06.2015 Liikennevirasto. Arkistoitu 8.7.2015. Viitattu 7.7.2015.
↑ Valtioneuvoston asetus hylkeidensuojelualueista Finlex. 9.8.2001. Helsinki: Edita. Viitattu 31.10.2011.
↑ https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005812766.html?ref=rss

Aiheesta muualla muokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Porkkalan majakka Wikimedia Commonsissa

Vastavalo.fi: Kuva Porkkalan majakasta
Yle Arkivet: Porkala Kallbådan (ruotsiksi)
Saara Hirvonen: Satavuotias majakka seisoi Suomenlahden tyrskyissä autiona 2000-luvun alussa, sitten tunnettu vuorikiipeilijä eksyi luodolle – nyt siellä on vieraillut astronauttikin 15.12.2020. Yle Uutiset.
Porkkalan Kallbådanin majakka Yle Elävä arkisto. 17.05.2011.

Suomen majakat

Majakat	Bengtskär Bogskär Flötjan Gustaf Dalén Gustavsvärn Harmaja Helsinki Isokari Jussarö Kaijakari Kalbådagrund Kallan Kallo Kemi I Kemi II Keminkraaseli Kokkola Kotka Kristiina Kylmäpihlaja Kökarsören Lågskär Längden Marhällan Marjaniemi Merikarvia Märket Nahkiainen Norrskär Nyhamn Oulu 1 Oulu 2 Oulu 3 Pietarsaari Pori Porvoo Raahe Rauma Ritgrund Rönnskär Russarö Sandbäck Strömmingsbådan Stubben Suomen leijona Suomenlinna Sälgrund Säppi Sälskär Söderskär Tainio Tankar Tauvo Tiiskeri Ulkokalla Utgrynnan Utö Vaasa Valassaaret Yttergrund
Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja	Hanhipaasi Heinäluoto Lounatrivi Narvi Numeroniemi Pohjoiskorkia Ristiniemi Ruuskeri Seiskari Seivästö Someri Sortanlahti Tytärsaari Vaitolahti
Suomen entiset majakat	Glosholm Heiskanen Leppäniemi Nyhamn Pohjoisrivi Porkkala Rönnskär Sirnitsä Söderskär

[71e9a7d6fbd4e517e0d8795af6efe007-1] Suomen Rannikon loistoluettelo, Väylävirasto . Tieto on haettu Wikidatasta.

[c1cf196b4aefcd7a2d3fa7d81eb8089c-2] (en) NGA List of Lights, Radio Aids and Fog Signals, NGA, s. 200 . Tieto on haettu Wikidatasta.

[3] s.fi

[4] Juhla merellä, Kansan kuvalehti, 21.10.1932, nro 43, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[5] Tiedonanto merenkulkijoille 162/10.06.2015 Liikennevirasto. Arkistoitu 8.7.2015. Viitattu 7.7.2015.

[6] Valtioneuvoston asetus hylkeidensuojelualueista Finlex. 9.8.2001. Helsinki: Edita. Viitattu 31.10.2011.

[7] ttps://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005812766.html?ref=rss

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

Valon korkeus	26,1 m^[1]
Valonkanto	22,2 km^[2]
Valon ominaisuudet	Fl(3) WRG 20s