Pons Aemilius (ital. Ponte Emilio, tunnetaan myös nimellä Ponte Rotto, ’rikkinäinen silta’) on raunioitunut maantiesilta Roomassa. Tiberin ylittävän kuusikaarisen holvisillan rakentaminen aloitettiin 179 eaa., ja silta valmistui 142 eaa. Siitä on nykyään jäljellä vain yksi kaari Tiberin keskellä Ponte Palatinon vieressä, Isola Tiberinan eteläpuolella.[1]

Pons Aemilius
Sillan jäljellä oleva osa.
Sillan jäljellä oleva osa.
Ylittää Tiber
Sijainti Rooma, Italia
Siltatyyppi holvisilta
Avattu liikenteelle 142 eaa.
Suljettu 1598 (ensimmäisen kerran)
1887 (lopullisesti)
Purettu 1887 (länsipää)
Koordinaatit 41°53′22″N, 12°28′46″E
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historia muokkaa

Pons Aemiliuksen nykyiselle paikalle rakennettiin 200-luvulla eaa. puinen silta, joka 100-luvun eaa. alussa tuhoutui tulvassa. Silta päätettiin korvata kivisellä, ja sensorit Marcus Aemilius Lapidus (jonka mukaan silta lopulta nimettiin) ja Marcus Fulvius Nobilior valittiin valvomaan sen rakentamista. Se oli antiikin Rooman kivisilloista pisin, yli 150-metrinen, ja luultavasti myös ensimmäinen.[2] Rakennustyöt aloitettiin 179 eaa., ja silta valmistui 142 eaa.[1]

Silta sijaitsi joen mutkassa ja saaren vieressä, minkä vuoksi pyörrevirtaukset olivat sen kohdalla voimakkaammat ja veden virtausnopeus suurempi. Niinpä silta kului jatkuvasti, ja jo 200 vuoden jälkeen silta vaati laajamittaista kunnostamista. Kunnostustöiden jälkeenkin kuluminen jatkui voimakkaana, ja silta romahti lopulta 1200-luvulla. Se rakennettiin uudelleen, mutta jo kahden vuosisadan kuluttua se vaurioitui jälleen vakavasti.[1]

1400-luvulla tulvat vaurioittivat siltaa ja siitä tuli epävakaa. Vuonna 1552 aloitettiin suuret korjaustyöt, joissa yksi sillan pilareista rakennettiin kokonaan uudelleen. Siitä huolimatta silta tuhoutui jälleen tulvassa vuonna 1557. Paavi Gregorius XIII päätti 20 vuotta myöhemmin rakennuttaa sillan uudelleen. Pons Aemiliusta pitkin kulkevien vesiputkien ansiosta Trasteveren alueelle saatiin juokseva vesi 1500-luvun lopulla.[1]

Jouluaattona 1598 Roomaa koetteli historian pahin tulva, jossa vesi nousi viisi metriä katutason yläpuolelle. Pons Aemiliuksen itäpuolen kaaret tuhoutuivat tulvassa, eikä siltaa enää kunnostettu. Sillantynkää käytettiin kalastuslaiturina, kunnes vuonna 1853 paavi Pius IX rakennutti rautaisen jalkankulkusillan romahtaneen itäisen osan paikalle. Vanhan kivisillan rakenteet eivät kuitenkaan kestäneet rautaista jatketta, ja silta oli suljettava turvallisuussyistä vuonna 1887. Sen tilalle rakennettiin uusi Ponte Palatino. Se tuli niin lähelle vanhaa siltaa, että Pons Aemiliuksen länsipää oli purettava tilan tekemiseksi. Sillan keskimmäinen kaari jätettiin paikoilleen luultavasti kustannussyistä.[1]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Pons Aemilius Structurae. Viitattu 7.3.2018. (englanniksi)
  2. Broken Bridge Virtual Rome. Viitattu 7.3.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa