Wikipedia

Pohjois-Amerikka

maanosa

Pohjois-Amerikka on pohjoisella pallonpuoliskolla sijaitseva maanosa Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynenmeren ja Atlantin valtameren välissä. Sen pinta-ala on noin 24 480 000 neliökilometriä ja asukasluku yli 530 miljoonaa. Se on Aasian ja Afrikan jälkeen kolmanneksi suurin manner pinta-alaltaan ja Aasian, Afrikan ja Euroopan jälkeen neljänneksi suurin väkiluvultaan. Pohjois-Amerikassa on yhteensä 38 maata.

Pohjois-Amerikka
Pinta-ala 24 709 000 km²
Väkiluku 530 000 000
  – väestötiheys 22,9 as./km²
Valtioita 23 (luettelo valtioista)
Kielet englanti, espanja, ranska, intiaani- ja eskimokielet [1]
Aikavyöhyke UTC−10 – UTC
Suurimmat kaupungit New York, México, Los Angeles, Chicago, Toronto [2]
Pohjois-Amerikan teemasivu
Pohjois-Amerikka satelliittikoostekuvassa.

Mantereella on kolme suurta valtiota: Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat, jotka käsittävät suurimman osan Pohjois-Amerikkaa. Näiden lisäksi myös Keski-Amerikan ja Karibian katsotaan yleensä olevan osa Pohjois-Amerikkaa. Myös Tanskalle kuuluva Grönlanti kuuluu maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaan.

Maantiede muokkaa

Pääartikkeli: Pohjois-Amerikan maantiede

Pohjois-Amerikan pinta-ala on noin 24 240 000 neliökilometriä.[3]

Maanosan hallitseva vuorijono on Kordillieerit, joka ulottuu mantereen länsiosan läpi Alaskasta Keski-Amerikan kannakselle. Kordillieerit on nuori poimuvuoristo, joka kohosi Amerikan- ja Tyynenmenrenlaattojen kohdatessa. Kalliovuorilla ovat Pohjois-Amerikan korkeimmat vuoret, jotka yltävät yli neljän kilometrin korkeuteen. Yhdysvaltain itärannikon Appalakit on vanhempi vuoristo, ja se kohoaa korkeimmillaan kahteen kilometriin. Mantereen sisäosa koostuu tasangoista ja alangoista.[1] Keski-Amerikan vuoret ovat usein teräviä, ja etenkin Méxicon eteläpuolella ja Karibialla on useita aktiivisia tulivuoria.[4] Maanosan korkein kohta on Denali Alaskassa (6 194 m) ja matalin Badwaterissa Kuolemanlaaksossa (−86 m).[3]

Pohjois-Amerikan merkittävimpiä jokia ovat Missouri, Mississippi, Rio Grande ja Saint Lawrence. Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla sijaitsevat Suuret järvet, joista suurimpana Yläjärvi; myös Kanadassa on suuria järviä, kuten Iso Karhujärvi[3]. Yhdysvaltain länsiosissa vuorijonojen välissä on aavikoita, suljettuja altaita ja suolajärviä.[1] Maanosan tunnetuin vesiputous on Niagara Yhdysvaltojen ja Kanadan rajalla.[3]

Ilmasto ja kasvillisuus muokkaa

Pohjois-Amerikan ilmasto vaihtelee alueittain. Suurin osa mannerta on kosteaa, lukuun ottamatta Lounais-Yhdysvaltojen kuivaa vyöhykettä, Kalliovuorten altaita ja Koillis-Meksikoa. Tornadoja ilmenee laajalla alueella Keski-Yhdysvalloissa, ja mantereen eteläosiin kulkeutuu Karibianmereltä usein hurrikaaneja.[1] Keski-Amerikka sijaitsee tropiikissa. Alavilla alueilla ilmasto on kuumaa ja kosteaa, korkeammilla alueilla lauhkeaa.[4]

Lehtipuut viihtyvät hyvin Yhdysvaltain lauhkeissa itäosissa, Kaliforniassa kasvaa nahkealehtistä kasvillisuutta, ja Tyynenmeren rannikolla menestyvät kookkaat puulajit, kuten punapuu. Subboreaalisella alueella kasvaa subboreaalista metsää. Mantereen keskiosia peittää preeria. Pohjoisessa subboreaalisen vyöhykkeen pohjoispuolella Kanadassa ja Alaskassa on tundrakasvillisuutta. Metsissä elää muun muassa hirviä, musta- ja harmaakarhuja, ilveksiä ja majavia sekä erilaisia kauriita.[1] Keski-Amerikan kasvillisuus vaihtelee kosteiden alueiden metsistä kuivien alueiden pensaskasvillisuuteen.[4]

Historia muokkaa

Esihistoria muokkaa

Pohjois-Amerikan ensimmäisten asukkaiden uskotaan olleen muinaisia aasialaisia kansoja, jotka siirtyivät Siperiasta Pohjois-Amerikkaan maanosan viimeisen jäätiköitymisvaiheen, Wisconsin-jääkauden aikana. He olivat nykyisten Amerikan alkuperäiskansojen, eskimoiden ja intiaanien esivanhempia.[5]

Eurooppalaisten saapuminen muokkaa

Ensimmäinen eurooppalaisten yritys asuttaa Uusi maailma tapahtui noin vuonna 1000 jaa., kun viikingit purjehtivat Britteinsaarilta Grönlantiin ja perustivat sinne siirtokunnan. Sieltä he jatkoivat eteenpäin Labradoriin, Baffininsaarelle ja lopulta Newfoundlandiin, minne perustettiin Vinland-niminen siirtokunta. Jostain tuntemattomasta syystä Vinland kuitenkin hylättiin vain muutaman vuoden jälkeen. Vaikka viikingit eivät ikinä palanneet Pohjois-Amerikkaan, muut eurooppalaiset kuulivat heidän saavutuksistaan. Tarinat "Uuden maailman" löytämisestä ehkä herättivät uteliaisuutta eurooppalaisissa, mutta heillä ei ollut kiinnostusta tai resursseja lähteä sinne.[6]

Ensimmäisen kerran viikinkien jälkeen Pohjois-Amerikan saavuttivat espanjalaiset, jotka nousivat vuonna 1565 maihin nykyisen Floridan St. Augustinen alueella. Samalla kun intiaanit vastustivat eurooppalaisia pyrkimyksiä kerätä maata ja valtaa tänä aikana, he joutuivat taistelemaan uusia sairauksia vastaan, jotka olivat levinneet alueelle eurooppalaisten ja Afrikasta tuotujen orjien mukana ja joille heillä ei ollut vastustuskykyä.[7]

Renessanssi, uudet kauppareitit ja uskonpuhdistus muokkaa

Vuosina 1000–1650 tapahtui Euroopassa toisiinsa liittyviä kehityskulkuja, jotka antoivat Amerikan tutkimiselle ja myöhemmälle asuttamiselle sysäyksen. Niitä kehityskulkuja olivat protestanttinen uskonpuhdistus ja sen jälkeen tullut katolinen vastauskonpuhdistus, pienten valtioiden yhdistäminen suuremmiksi, renessanssi, uusi teknologia merenkulussa ja laivanrakennuksessa.[6]

Väestö ja kulttuuri muokkaa

Väestö muokkaa

Pohjois-Amerikassa asui vuonna 2000 noin 462 miljoonaa ihmistä, joka on kahdeksan prosenttia koko maailman väestöstä. Suurin väestöryhmä ovat eurooppalaisten uudisasukkaiden jälkeläiset, jotka ovat enemmistönä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja joissakin Keski-Amerikan maissa. Afrikasta tuotujen orjien jälkeläisiä on määrällisesti eniten Yhdysvalloissa ja suhteellisesti enemmistönä Belizessä ja joillain Karibian saarilla, kuten Haitilla. Maanosan alkuperäisasukkaita ovat intiaanit ja eskimot. Intiaaneja asuu suhteellisesti eniten Meksikossa ja muualla Väli-Amerikassa. Karibian intiaanit ovat jo kadonneet.[8]

Kielet muokkaa

Pohjois-Amerikan puhutuimmat kielet ovat englanti ja espanja. Jonkin verran puhutaan myös ranskaa ja hollantia sekä alkuperäisväestön eri intiaanikieliä.[1][4] Maanosan pohjoisosissa puhutaan lisäksi eskimokieliä.[9]

Uskonnot muokkaa

Kristinusko on Pohjois-Amerikan suurin uskonto. Englanninkielisistä kristityistä suurin osa on protestantteja, ja espanjan- ja ranskankielisistä roomalaiskatolisia. Osa eurooppalaisperäisestä väestöstä on idän ortodokseja tai juutalaisia. Inuiteilla on omat perinteiset šamaaniuskontonsa, haitilaisilla afrikkalaisperäinen voodoo ja kuubalaisilla santeria.[8]

Maat ja alueet muokkaa

Itsenäiset valtiot muokkaa

Maa tai alue Pinta-ala
(km²) 		Asukasluku
(arvio 7/2005) 		Väestötiheys
(as./km²) 		Pääkaupunki Valtiomuoto Viralliset kielet Valuutta
Pohjois-Amerikka
  Kanada 9 984 670 32 805 041 3,3 Ottawa perustuslaillinen monarkia ranska, englanti Kanadan dollari
  Meksiko[10] 1 972 550 106 202 903 53,8 México liittotasavalta espanja Meksikon peso
  Yhdysvallat 9 826 630 308 651 528 31,4 Washington liittovaltio englanti (de facto) Yhdysvaltain dollari
Karibianmaat
  Antigua ja Barbuda 443 68 722 155,1 St. John’s parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
  Saint Vincent ja Grenadiinit 389 117 534 302,1 Kingstown parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
  Trinidad ja Tobago 5 128 1 088 644 212,3 Port of Spain tasavalta englanti Trinidadin ja Tobagon dollari
  Jamaika 10 991 2 731 832 248,6 Kingston parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Jamaikan dollari
  Kuuba 110 860 11 346 670 102,4 Havanna tasavalta espanja Kuuban peso, Kuuban vaihdettava peso
  Saint Kitts ja Nevis 261 38 958 149,3 Basseterre parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
  Saint Lucia 616 166 312 270,0 Castries parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
  Bahama 13 940 301 790 21,6 Nassau parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Bahaman dollari
  Barbados 431 279 254 647,9 Bridgetown parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Barbadoksen dollari
  Dominica 754 69 029 91,6 Roseau tasavalta englanti Itä-Karibian dollari
  Dominikaaninen tasavalta 48 730 8 950 034 183,7 Santo Domingo tasavalta espanja Dominikaanisen tasavallan peso
  Grenada 344 89 502 260,2 St. George’s parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia englanti Itä-Karibian dollari
  Haiti 27 750 8 121 622 292,7 Port-au-Prince tasavalta ranska, haitin kreoli Haitin gourde
Keski-Amerikka
  Belize 22 966 279 457 12,2 Belmopan perustuslaillinen monarkia, parlamentaarinen demokratia englanti Belizen dollari
  Costa Rica 51 100 4 016 173 78,6 San José tasavalta espanja Costa Rican colón
  El Salvador 21 040 6 704 932 318,7 San Salvador tasavalta espanja Yhdysvaltain dollari
  Guatemala 108 890 14 655 189 134,6 Guatemala tasavalta espanja quetzal
  Honduras 112 090 6 975 204 62,2 Tegucigalpa tasavalta espanja Hondurasin lempira
  Nicaragua 129 494 5 465 100 42,2 Managua tasavalta espanja córdoba
  Panama
Panama sijaitsee maantieteellisesti suurimmaksi osaksi Pohjois-Amerikassa. Panaman kannaksen itäinen osa Panamasta kuuluu Etelä-Amerikkaan.
 75  420 3  360  474 38 / km² Panama tasavalta espanja Panaman balboa

Itsehallintoalueet muokkaa

Valtio Pinta-ala (km²) Asukasluku Asukastiheys (km²) Pääkaupunki Emämaa
  Bermuda 53 65 365 1 233,3 Hamilton   Britannia
  Anguilla 102 13 254 129,9 The Valley   Britannia
  Bonaire 288 14 006 246,3 Kralendijk   Alankomaat
  Aruba 193 71 566 370,8 Oranjestad   Alankomaat
  Saba 13 1 424 109,5 The Bottom   Alankomaat
  Sint Eustatius 21 3 100 147,6 Oranjestad   Alankomaat
  Sint Maarten 24 40 917 1 704 Philipsburg   Alankomaat
  Brittiläiset Neitsytsaaret 153 22 643 148,0 Road Town   Britannia
  Caymansaaret 262 44 270 169,0 George Town   Britannia
  Grönlanti 2 166 086 56 375 0,026 Nuuk   Tanska
  Guadeloupe 1 780 448 713 252,1 Basse-Terre   Ranska
  Puerto Rico 9 104 3 916 632 430,2 San Juan   Yhdysvallat
  Martinique 1 100 432 900 393,5 Fort-de-France   Ranska
  Montserrat 102 9 341 91,6 Plymouth, Brades[11]   Britannia
  Navassa 5   Yhdysvallat
  Turks- ja Caicossaaret 430 20 556 47,8 Cockburn Town   Britannia
  Yhdysvaltain Neitsytsaaret 352 108 708 308,8 Charlotte Amalie   Yhdysvallat
  Saint-Pierre ja Miquelon 242 7 012 29,0 Saint-Pierre   Ranska
Katso myös: Luettelo Pohjois-Amerikan maista asukasluvun mukaan

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 376–377. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  2. ↑ Largest Cities of the World - (by metro population) World Atlas. Viitattu 9.3.2014.
  3. ↑ a b c d Geography of North America How Stuff Works. Arkistoitu 29.5.2008. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica – suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 378–379. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.
  5. ↑ Encyclopaedia Britannica: North America britannica.com. Viitattu 24.1.2023. (englanniksi)
  6. ↑ a b History com Editors: Exploration of North America HISTORY. Viitattu 1.8.2022. (englanniksi)
  7. ↑ European colonization of North America education.nationalgeographic.org. Viitattu 25.1.2023. (englanniksi)
  8. ↑ a b Geography of North America: The People How Stuff Works. Arkistoitu 4.6.2008. Viitattu 9.3.2014. (englanniksi)
  9. ↑ Reime, Hannu: Viikon kieli: Eskimokielet Yle Ykkösaamu. 27.10.2006. Viitattu 18.12.2013.
  10. ↑ Fyysiseltä maantieteeltään Meksikon kaakkoisosan katsotaan kuuluvan Keski-Amerikkaan.[1][2] (Arkistoitu – Internet Archive) Poliittisessa maantieteessä Meksikoa ei kuitenkaan pidetä Keski-Amerikkaan kuuluvana.[3][4]
  11. ↑ Suuri osa Plymouthista, Montserrat’n de jure -pääkaupungista, tuhoutui Soufrière Hillsin tulivuoren purkauksissa vuodesta 1995 alkaen, ja monia hallituksen toimistoja siirrettiin Bradesiin.

Aiheesta muualla muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjois-Amerikka&oldid=22085910”