Pohjansirkku

lintulaji

Pohjansirkku (Schoeniclus rusticus) on varpuslintu, joka kuuluu sirkkujen heimoon.

Pohjansirkku
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Suomessa:

Silmälläpidettävä [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Sirkut Emberizidae
Suku: Pajusirkut Schoeniclus
Laji: rusticus
Kaksiosainen nimi

Schoeniclus rusticus
(Pallas, 1776)

Synonyymit

Emberiza rustica

Alalajit
  • S. r. latifascia
  • S. r. rusticus
Katso myös

  Pohjansirkku Wikispeciesissä
  Pohjansirkku Commonsissa

Koko ja ulkonäkö muokkaa

Kooltaan ja muodoltaan tyypillinen sirkku. Kupeilla punaruskeaa viirutusta. Koiraalla pää voimakkaan mustavalkokuvioitu ja selkä punaruskea. Naaras ja nuori huomattavasti himmeämpiä, pajusirkkumaisia, mutta kupeiden viirutus punaruskeaa ja päänkuviot korostuneemmat.

Levinneisyys muokkaa

Pohjansirkku pesii taigavyöhykkeellä Siperiassa ja siitä itään aina Tyynellemerelle saakka. Suomessa pohjansirkku on yleisimmillään Oulun läänin ja Metsä-Lapin alueilla, etelässä sitä on suurten suoalueiden reunoilla. Suomessa pesiväksi kannaksi on arvioitu noin 200 000 paria.[3] Laji talvehtii Etelä- ja Keski-Aasiassa.[1] Lajia on esiintynyt myös Länsi-Alaskassa ja Kaliforniasta etelään.[4]

Vuonna 2015 julkistetun tutkimuksen perusteella pohjansirkun yksilömäärä on selvässä laskussa. Koko maailmassa arvioitiin olevan 6 800 000 - 8 300 000 sukukypsää pohjansirkkua. Lajin yksilömäärien arvioitiin kuitenkin vähentyneen ainakin 30–49 prosentilla vuodesta 2005.[1]

Elinympäristö muokkaa

Pohjansirkku pesii rämeiköissä ja soiden reunojen vaikeakulkuisissa tiheissä kitukasvuisissa metsissä.

Lisääntyminen muokkaa

 
Pohjansirkun munia.

Pohjansirkku tekee pesänsä maahan. Hyvinä kesinä se voi kasvattaa kaksikin poikuetta.

Ravinto muokkaa

Pohjansirkut ovat lähinnä siemensyöjiä, mutta emot ruokkivat poikasiaan myös hyönteisravinnolla.

Nimi muokkaa

Tieteellinen suvun nimi Schoeniclus on latinankielinen muoto kreikan sanasta skhoiniklos. Sanaa on käyttänyt Aristoteles tarkoittamaan pientä veden lähellä viihtyvää lintua, mutta sen tarkka kohde on tuntematon. Skhoinos tarkoittaa ruokoa tai kaislaa. Lajinimi rusticus on latinaa ja tarkoittaa maalaisuutta.[5]

Lähteet muokkaa

  • Jobling, James, A.: The Helm Dictionary of Scientific Bird Names. Christopher Helm, 2010. ISBN 978-1-4081-2501-4.

Viitteet muokkaa

  1. a b c BirdLife International: Schoeniclus rusticus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.12.2016. (englanniksi)
  2. Esko Hyvärinen, Aino Juslén, Eija Kemppainen, Annika Uddström & Ulla-Maija Liukko (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2019, s. 569. Helsinki: Ympäristöministeriö - Suomen ympäristökeskus, 2019. ISBN 978-952-11-4973-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.8.2021).
  3. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/pohjansirkku
  4. Rustic Bunting Audubon. 13.11.2014. Viitattu 6.6.2021. (englanniksi)
  5. Jobling, 2010, s. 350, 344

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.