Pinot Noir

viinirypälelajike

Pinot Noir on viinin valmistukseen käytettävä alun perin ranskalainen rypälelajike. Useimmat Pinot Noir -lajikkeet ovat tummia, mutta on olemassa myös vaaleita ja eri sävyisiä punaisia lajikkeita. Pinot Noiria viljellään lähes kaikilla maailman viinintuotantoalueilla.[1]

Pinot Noir -rypäleitä Burgundissa.

Viljely muokkaa

Pinot Noiria pidetään yhtenä arvostetuimmista rypäleistä, mutta samalla erittäin vaativana viljeltävänä. Köynnöksen runko ja oksat ovat hentoja, ja viljelyn onnistuminen ja tulos ovat riippuvainen säiden lisäksi jopa valon suunnasta ja siitä, miten köynnökset sidotaan tukirakenteisiin. Pinot Noir tuottaa ohutkuorisia rypäleitä männynkävyn muotoisessa pienessä tertussa. Ohutkuorisuutensa vuoksi Pinot Noir saa herkästi hometta ja sienitauteja. Se on herkkä maaperän ja paikallisen ilmaston vaikutuksille, minkä vuoksi se tuottaa kasvupaikastaan riippuen hyvin erilaista viiniä. Onnistuneen viinin salaisuus on sen aromikas hapokkuus, johon liittyy parfyymimäinen aromimaailma ja eloisa maku.[2]

Lajikkeet muokkaa

Pinot Noirista tunnetaan 44 eri lajiketta, mutaatiota tai risteytystä[1]. Lajikkeilla on useita nimiä, peruslajikkeella yli 300[3]. Lajike tunnetaan Itävallassa ja Sveitsissä nimellä Blauburgunder, Saksassa Spätburgunder ja Italiassa Pinot Nero. Burgunder-nimi tulee lajikkeen tyyppialueen, Ranskan Burgundin saksankielisestä nimestä. Siitä on myös mutaatioita, muun muassa Pinot Blanc, Pinot Gris ja Pinot Meunier. Etelä-Afrikassa se on risteytetty Cinsaut-lajikkeen kanssa Pinotage-nimiseksi lajikkeeksi. [2]

Viinit muokkaa

Viinin tekijälle Pinot Noir on ongelmallinen, sillä viinin onnistumiseen vaikuttaa merkittävästi rypäleiden kypsyys, käytettävä hiivakanta, käymisen pituus ja maserointi ja käymisen koko hallinta. Pinot Noirista tuotetaan useimmilla sen tuotantoalueilla punaviiniä, jonka tuoksu- ja makukirjo vaihtelee kasvupaikan ja viinintekomenetelmien vuoksi merkittävästi.[2]

Yleensä Pinot Noir tuotetaan niin sanottuna lajikeviininä eli viininä, johon käytetään vain yhtä rypälelajiketta. Viini on usein kukkaisen hedelmäistä, vähähappoista ja vähätanniinista. Aromeina tunnistetaan kirsikkaa, raparperia ja herukkaa. Pinot Noir tuottaa väriltään vaaleampaa ja helakampaa viiniä kuin esimerkiksi Cabernet Sauvignon- tai Merlot-rypäle.[2]

Pinot Noir on Chardonnayn ja Pinot Meunierin ohella samppanjan tekemisessä sallittu rypälelajike.[2]

Muuta muokkaa

Pinot Noir -viinien menekki lisääntyi Yhdysvalloissa vuonna 2004, kun Alexander Payne ohjasi Rex Pickettin kirjoittaman romaanin pohjalta elokuvan Sideways, jossa Pinot Noir -viinit nostetaan Merlot-rypäleistä tehtyjen viinien yläpuolelle. Ilmiö herätti Sonoman valtionyliopiston erään tutkijan kiinnostuksen, ja tulokset julkaistiin nimellä Sideways Effect.[4]

Lähteet muokkaa

  1. a b Passport data, Pinot (Saksalaisen viljelykasvi-instituutin rypäletiedot) Julius Kühn-Institut – Federal Research Centre for Cultivated Plants (JKI). Viitattu 16.9.2017. (englanniksi)
  2. a b c d e Karmavuo, Risto & Lihtonen, Juha: Viinin ystävän kirja, s. 26–27. Pieksämäki: Teos, 2005. ISBN 951-851-056-3.
  3. Passport data, Pinot Noir (Saksalaisen viljelykasvi-instituutin rypäletiedot) Julius Kühn-Institut – Federal Research Centre for Cultivated Plants (JKI). Viitattu 16.9.2017. (englanniksi)
  4. Pinot noir kiittää Sideways-elokuvaa (Arkistoitu – Internet Archive), Sami Simola, Helsingin Sanomat 3.2.2011 sivu D 1

Aiheesta muualla muokkaa