Piko ja Fantasio (Spirou et Fantasio) on eräs suosituimmista perinteisistä ranskalais-belgialaisista sarjakuvista. Vuodesta 1938 julkaistulla sarjalla on yhteisiä piirteitä muiden eurooppalaisten humorististen seikkailusarjakuvien kuten Tintin ja Asterixin kanssa. Sarjalla on ollut useita tekijöitä, tunnetuimpana André Franquin vuosina 1947–1968. Sarjakuvan päähenkilöinä ovat ystävykset Piko ja Fantasio, jotka seikkailevat ympäri maailmaa. Apuna heillä on Pikon lemmikkiorava Spip, keksijäystävä Sieninevan kreivi sekä Franquinin tarinoissa Marsupilami-eläin.

Piko ja Fantasio
Piko ja Fantasio Moskovassa -albumin kansi.
Piko ja Fantasio Moskovassa -albumin kansi.
Kustantaja Dupuis
Julkaisuaika 1938–
Kirjoittaja(t) JijéFranquinFournierCauvinTomeMorvan
Kuvittaja(t) Jijé – Franquin – Fournier – Broca – Janry
Luoja(t) Robert Velter
Sarja: Piko ja Fantasio

Historia muokkaa

Pikon loi ranskalainen Robert Velter vuonna 1938 belgialaisen Dupuis-kustantamon pyynnöstä. Dupuis alkoi huhtikuussa 1938 julkaista Spirou-sarjakuvalehteä, johon tarvittiin uusia hahmoja. Piko oli alun perin hotellin hissipoika ja esiintyi sarjassa myöhemminkin hotellipojan punaisessa työasussa. Sodanaikaisten yleisten ja henkilökohtaisten vaikeuksien vuoksi Velter myi sarjakuvan oikeudet Dupuis'ille 1943. Se palkkasi Pikon uudeksi piirtäjäksi Jijén. Tämä toi sarjaan uuden hahmon Fantasion.

Tunnetuin sarjakuvan tekijä ja kuvittaja oli belgialainen André Franquin, joka alkoi tehdä Piko ja Fantasio -seikkailuja vuonna 1947. Franquin kehitti sarjaa lyhyistä tarinoista pitempien juonikokonaisuuksien suuntaan ja toi sarjaan useita sivuhahmoja, kuten keksijän ja tiedemiehen Sieninevan kreivin, hullun tiedemiehen Zorbulin, Fantasion vallanhimoisen serkun Santafion, toimittaja-Tiinan ja jännittävän Palombian sademetsistä tuodun eläimen, Marsupilamin. Franquin kehitti myös tarinoiden tapahtumapaikkana usein nähtävän Sieninevan (Champignac) kylän ja sen asukkaat.

Vuodesta 1959 alkaen Franquin alkoi työskennellä yhdessä käsikirjoittaja Gregin ja taustoja piirtäneen Jidéhemin kanssa. 1960-luvulla syntyivät klassiset Zorbul-tarinat. Franquin oli kuitenkin kiinnostuneempi tekemään omaa sarjaansa Niilo Pielistä ja jätti Pikon piirtämisen muiden käsiin pitäen itsellään vain Marsupilami-hahmon oikeudet. Franquinin viimeinen Piko-tarina Vauvanvaippoja Sieninevassa on jo osin sarjan parodiaa.

Franquinin jälkeen Pikoa ja Fantasiota teki 1970-luvulla Jean-Claude Fournier ja hänen jälkeensä lyhyen aikaa Nic Broca ja käsikirjoittaja Raoul Cauvin. 1980-luvulla parivaljakko Tome (käsikirjoittaja) ja Janry (piirtäjä) toivat sarjalle uutta suosiota. Vuonna 1998 ilmestyneessä albumissa Kone joka näki unia tekijät kokeilivat uudistaa sarjaa realistisempaan suuntaan. Tämän jälkeen he keskittyivät piirtämään Pikon rinnakkaissarjaa Pikku Pikoa, jonka pääosassa on Piko lapsena. Tämän sarjan Pikolla ei tosin ole paljon yhteistä alkuperäisen hahmon kanssa.

Vuonna 2004 Pikon ja Fantasion uusiksi tekijöiksi tulivat Jean-David Morvan (käsikirjoittaja) ja José-Luis Munuera (piirtäjä). He tekivät neljä albumia, joiden modernissa piirrosasussa oli manga-vaikutteita. Kustantaja ei ollut tyytyväinen albumien myyntilukuihin ja alkoi etsiä uusia tekijöitä.

Pikon ja Fantasion uudet seikkailut -sarja syntyi vuonna 2006. Tässä rinnakkaissarjassa eri tekijät saivat kokeilla sarjaa yhdellä albumilla. Ensimmäisen albumin tekivät käsikirjoittaja Fabien Vehlmann ja piirtäjä Yoann. Émile Bravon Piko: Nuoren sankarin päiväkirja (2008) sai palkinnon Angoulêmen festivaaleilla. Yannin käsikirjoittama ja Olivier Schwartzin kuvittama Tummanvihreä pikkolopoika (2009) herätti myös ristiriitoja kuvatessaan kevyellä otteella toisen maailmansodan aikaa.

Vuonna 2009 ilmoitettiin että Pikon ja Fantasion seikkailuja -pääsarjan tekijöiksi on valittu Fabien Vehlmann ja Yoann. Heidän albuminsa Varokaa zorkoneita ilmestyi 2010. Tekijöiden tyyli on lähellä Morvanin ja Munueraa.

Vuonna 2018 ilmestyi ranskalainen elokuva Les aventures de Spirou et Fantasio.

Hahmoja muokkaa

Sarjan päähahmoja ovat etenkin:

  • Piko – sarjan päähenkilö. Perinteinen sankarihahmo, jolla on vahva oikeudentunto.
  • Fantasio – Pikon paras ystävä ja seikkailutoveri, ammatiltaan toimittaja, luonteeltaan herkästi kiihtyvä.
  • Spip – Pikon lemmikkiorava
  • Marsupilami – pitkähäntäinen Etelä-Amerikan viidakon eläin; sai myöhemmin oman sarjan.
  • Sieninevan kreivi – hieman hajamielinen nero, jonka keksinnöt ovat usein avuksi pääkaksikolle.

Toistuvia sivuhahmoja ovat muun muassa:

  • Tiina – toimittajakumppani, Fantasion kilpailija (alkukielellä Seccotine, lehtisuomennoksissa Kitariina)
  • Zorbul – hullu tiedemies.
  • Santafio – Fantasion paha serkku, joka tavoittelee valtaa.
  • Niilo Pielinen – tohelo työntekijä samassa työpaikassa Pikon ja Fantasion kanssa (esiintyy sivuhahmona joissain Franquinin tarinoissa, mutta pääosin omassa sarjassaan).
  • Sieninevan kylän asukkaita:
    • Sieninevan pormestari – kylän johtaja, rakastaa pitkiä ja ikävystyttäviä puheita.
    • Tinajalka – juoppo kylähullu, entinen eläinlääkäri.
    • Sulkapää – kiltti ja naiivi ikämies.

Piko ja Fantasio Suomessa muokkaa

Piko ja Fantasio seikkailivat Suomessa ensin Tipsu ja Tapsu -nimisenä sarjakuvana Semicin kustantamassa Trumf-albumisarjassa (1972–1974). Vuodesta 1973 seikkailuja nähtiin jatkosarjoina Ruutu-sarjakuvalehdessä ja sitten sen jatkajassa, Non Stop -sarjakuvalehdessä vuoteen 1979.[1] Sittemmin Pikon ja Fantasion seikkailuja -sarja on ilmestynyt omina albumeinaan, joiden kustantaja on Semicin seuraaja Egmont. Suomalainen kustantaja markkinoi myös Vehlmannin ja Yoannin tekemiä pääsarjan albumeja osana Pikon ja Fantasion uudet seikkailut -sarjaa.

Albumit muokkaa

André Franquin muokkaa

  • Lyhyet tarinat Kuplamiehet, Tembo Tabu ja Pienoismallit on tehty tilaustyönä Le Parisien Libéré -lehteen.
  • Kokoomateoksista julkaistu suomeksi Zorbul-tarinat. (Le mythe Zorglub, 2009.) Sisältö: Koe joka muuttui painajaiseksi (1960); Z niin kuin Zorbul (1961); Zorbulin varjo (1962). Suomentanut Emilia Melasuo. Helsinki: Egmont, 2013. ISBN 978-952-233-689-7.

Fournier muokkaa

  • 20. Kullantekijät. (Le Faiseur d’or, 1970.) Suomentanut Emilia Melasuo. Helsinki: Egmont, 2015. ISBN 978-952-233-860-0. (Franquin piirsi Marsupilamin)
  • 21. Triangeli iskee. (Du glucose pour Noemie, 1970.) Suomentanut Vesa Nykänen. Tampere: Semic, 1998. ISBN 951-876-602-9.
  • 22. Kätketty luostari (L'Abbaye Truquée,1972) Suomentanut Mirka Ulanto. Helsinki: Egmont, 2019. ISBN 9789523342002 (Muodostaa seuraavan kanssa yhtenäisen kokonaisuuden)
  • 23. Tora Torapa (Tora Torapa,1973) Suomentanut Mirka Ulanto. Helsinki: Egmont, 2020. ISBN 9789523342859
  • 25. Niokolo-Koban arvoitus (Le Gri-Gri du Niokolo-Koba, 1974) Suomentanut Mirka Ulanto. Helsinki: Egmont, 2022. ISBN 9789523344648
  • 26. Omenaviiniä tähtiin. (Du cidre pour les étoiles, 1975.) Suomentanut Vesa Nykänen. Tampere: Semic, 1997. ISBN 951-876-534-0.
  • 27. Kuoleman lähettiläs (L'Ankou,1977) Suomentanut Mirka Ulanto. Helsinki: Story House Egmont, 2023. ISBN 9789523345669
  • 28. Kodo le tyran (Muodostaa seuraavan kanssa yhtenäisen kokonaisuuden) (1979)
  • 29. Des haricots partout (1980)

Nic & Cauvin muokkaa

Tome & Janry muokkaa

Morvan & Munuera muokkaa

Yoann & Vehlmann muokkaa

  • Tarinat Fabien Vehlmann, piirrokset Yoann.

Pääsarjaan kuulumattomat muokkaa

Lyhyiden tarinoiden kokoelmia:

  • Spirou et l'aventure (Jijé 1943–46) (1948)
  • L'Héritage (Franquin 1946) (1984)
  • Radar le robot (Franquin & Jijé, 1946–47, 1957) (1985)
  • La Voix sans maître et 5 autres aventures (Rob-Vel 1938, 1943; Franquin 1957; Nic & De Kuyssche 1980; Tome & Janry 1981–82, 1984) (2003)
  • Fantasio et le fantôme et 4 autres aventures (Jijé 1946; Franquin 1949, 1957, 1976; Yves Chaland 1982; Fournier 1971, 1973) (2003)
  • Ikuinen pikkolopoika ja muita tarinoita (Les folles aventures de Spirou, Vehlmann & Yoann, 2017). Suomentanut Mirka Ulanto. Helsinki: Egmont, 2018 ISBN 9789523341364

Pikon ja Fantasion uudet seikkailut -sarja muokkaa

Rinnakkaissarja Une aventure de Spirou et Fantasio par..., myöhemmin nimellä Le Spirou de...

Tekijät eri aikoina muokkaa

Huomautukset muokkaa

  1. Tipsu ja Tapsu; Viiruhännät (Trumf-albumeissa)
    • Viiruhännät: Villiä vauhtia viidakossa - 1973 (albumi numero 9)
    • Tipsu ja Tapsu: Huikean tuikea munaus - 1974 (albumi 12, 47 sivua) (Spirou et Fantasio: Le Voyageut de Mesozoique - 1957)
    • Tipsu ja Tapsu: Vauhtiveijarit valloillaan - 1974 (albumi 13, 43 sivua). Sisältää 3 tarinaa:
      • Bravo Brothers (22 s.) (Bravo les Brothers - 1966)
      • Öljysheikin superseikkailut (19 s.) (Vacances sans Histoires - 1957)
      • Toimelias lintusuojelija (2 s.) (Touches pas aux rouges-gorges - 1956)

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Piko ja Fantasio.